seuraava »

[Elwyn]

Minä ajattelen sillä lailla, että kuolleet elävät meissä ja heidän elämäntarinansa yms. Näytän itse omalta mummoltani isän puolelta ja varmaan kuulostankin kun luonne periytynyt. Meitä tällaisena kuin nyt ollaan ei olisi ilman heitä jotka ovat joskus eläneet, oli se sitten biologista tai vaikkapa sosiaalista.

Maa on niin kaunis-virressä lauletaan kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan mikä on aina herkistyttänyt. Se on se fiilis mikä tulee kun katsoo niitä sammaleisia hautakivia hautausmaalla ja kivissä on outoja nimiä mitä kukaan ei välttämättä enää muista. Silti se kaikki elää jossain ja jollain tavalla vaikkei sillä ole enää nimeä mutta elää kuitenkin.

[Kuuhilda]

Kauniita ja kiehtovia ajatuksia taas meillä täällä.

Minä taas tulen nollakulmasta tähän... kun on merkittävillä paikoilla ihmisiä, joista ei ole muistoja, tai jos on, nii ei haluaisi muistella niitä/heitä.

Edesmennyt isäni, jota en koskaan tavannut, oli murhamies.
Ajatus, että hän elää minussa ja lapsissani.... eh, öh. Hienoa?

Ehkä siinä mielessä, että meissä tuokin mies on saanut mahdollisuuden parempaan, eikä hänen elämästään seurannut lopulta kuitenkaan vain synkkiä asioita.

[nikki]

Murhamiehiä, uhreja, elämäntarinoita, kyllä, elävät meissä.
Äidin serkku, parikymppinen kaunis nuori nainen kuoli puukotuksen uhrina mustasukkaisen miesystävän toimesta.
Oli isän ensirakkaus, näin oletan, ja niinpä isä piti huolen, että hänen muistonsa elää minussa toisen nimen muodossa.
Olen kunnostuttanut noita vanhoja suvun hautakiviä ja istuttanut kukat keväisin haudoille, eli jatkan siitä mihin äiti jäi.
Usein pysähtynyt miettimään karmaakin kivien äärellä, onko se karmaa, kohtaloa..miksi?

Tyttären tytär kantaa nimessään äitini muistoa,
eli ne edesmenneet ovat hyvinkin lähellä ja läsnä.
Lapsenlapsissa miettii jotenkin enämpi suvun geenejä, perimää,
jatkumoa, seuraa ja havannoi, ja yllättyykin välillä.

--
Syysmyrsky katkoi täällä sähköjä,
nyt tuuli on laantunut ja vettä tihuuttaa.
Kostean kalsean kylmä.
Ystävä vinkkas Astrologisen seuran 60-vuotisjuhlista 19.10.
mutta en taida jaksaa..joka jaksaa ja kiinnostui, menkää ihmeellä.

kasvava  16 

[Elwyn]

  28 

Vastustaa nyt jotenkin ihan sikana jotkut ihan älyttömät (tekniset) jutut mitkä liittyy töihin, joten ajattelin että mikähän tuolla taivaalla on ns viturallaan just nyt. Ei voi muuta kuin TGIF ja jatketaan maanantaina

[nikki]

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/3pgLfmQM8IVv1dG7rjMUOn
aurinkomyrskyä, revontulia, geomagneettista säteilyä, voi häiritä sähköverkkojen toimintaa..
Exä pruukas sanua, jotta kaikki johtuu auringonpilkuista..ja nyt vois johtuakin
Tanhua yhdisti tähän hetkeen myös väsymyksen, jonka allekirjoitan.

[nikki]

  22      22 
Johtavien neliö,
ainakin kakarat olivat levottomia eilen ja tänään,
nahistelua ja äänekästä menoa,
no, tavanomaista ehkä kuitenkin 
Päivään kuului antoisa musiikkiesitys hiphopin merkeissä,
  29    rx 27 
  siellä musiikin parissa 
nyt    jo 29  ,
vaihtuu kohtsillään  :seen.

Eilen oli joku tarmonpuuska hoitaa viherkasveja, vaihtaa multia ja suihkuttaa,
ja laittaa pelakuut talvisäilöön,
tänään taas laiskanletkeetä.

Sää on sateisen kostea, kalsea, tuntuu kylmältä.
Tuoksukynttilät palamaan.
Pyrstötähti jäi näkemättä.

öitä

[meryem]

Ihan kohta on täysikuu   24     21  

Onko toi täysikuu, kun tuntuu, että nyt on ollu vähän levoton tunnelma. Levottomat yöunet. Niska ja hartiat ihan jumissa ja päätä särkee. Just luin uutisista, että henkirikosten määrä nelinkertaistui heinä-syyskuu välillä tänä vuonna viime vuoteen verrattuna. Jotain sellaista agressiivista tässä syksyssä on huomannut. Ja kiinalaisen astrologian mukaan nyt on vielä Koiran kuukausi ja se on törmäyksessä viereisen Lohikäärmeen vuosipilarin kanssa. On ollut kotonakin jotenkin kireämpi tunnelma, vaikka yleensä ei ole miehen kanssa minkäänlaista riitaa koskaan. Toivon, että marraskuun alussa vähän helpottaa, kun vaihtuu Sian kuukausi.

Varmaan oma surukin vaikuttaa. Välillä on helpompaa, mutta sitten tulee vaikeita hetkiä. Tätini soitti eilen osanotot ja muisteli äitiä niin äiti tuli tietysti taas heti uniin.

Raskasta syksyä, mutta eilen illalla oli niin upean väristä, kun aurinko paistoi matalalta ja puut näytti aivan kultaisilta. Ja illalla se  mollotti kirkkaana ja erityisen isona taivaalla.

[meryem]

  1  ja  5 

  aika alkoi ja se on kyllä viimeistään sen merkki, että lähestytään loppusyksyä. Ja myös havahtuu, että ei tätä vuotta nyt niin mahdottomasti enää ole jäljellä. Onpahan ollut melkoinen vuosi. Koko vuoden ollut sellainen olo kuin kivirekeä vetäis koko ajan. Mutta oon aika hyvin oppinu sen, että ku elämässä on vaikeeta niin silloin mennään asia kerrallaan. Mihinkään ei tarvi säntäillä. Niin eikä myös sellaista vuotta, ettei tähän ihan loppuunkin joku "yllätys" löydy, että katsotaan nyt vielä.

Hämmentävän lämmintä ulkona edelleen. Tänään oli hieno aurinkoinen päivä.

[Elwyn]

Tänään oli tosi talvinen fiilis jo kun lähdin töistä kotiin joskus 16 jälkeen eli ehkä pian tulee lunta. Luin äsken kysymyksen, että minkä ammatin nykyään valitsisit, jos saisit alottaa puhtaalta pöydältä. Mietin, että jotain on tullut tehtyä oikein kun tuli mieleen että samat opiskelualat tulisi ainakin valittua Olen opiskellut mitä olen halunnut ja ainoa ehkä mitä voisi tehdä vielä niin opiskella teologiaa ja tehdä yksi toinen maisterintutkinto loppuun. Ajattelin joskus, että papin hommat ei olisi pöllömpi ratkaisu. Jotkut varmaan näkisivät minut myös johtajana tai jotain terveydenhuoltoalan ihmisenä kuten lääkärinä.

Ammatillisessa mielessä on ollut paljon tuuria, sattumia ja aikamoisia kohtalonkäänteitä mukana. Tajusin jo yli 20v sitten, että mitkään järkevät ja turvalliset valinnat eivät ainakaan toimi missään joten päätin sitten että tehdään mitä huvittaa/kiinnostaa/kyetään/tulee vastaan ja sillä tiellä ollaan nyt.

19

[meryem]

Räntää, räntää, räntää!! Se vaati vielä   että vesi sai kiinteän olomuotonsa. Nyt on lunta ennustettu ihan kunnolla.

Tämä lokakuu on ollut niin kamala ja surullinen, että lenkki pimeässä ja kylmässä räntäsateessa oli oikeastaan aika sopiva päätös tälle kuukaudelle. Halloween ei kiinnosta yhtään, hapatusta ja krääsää. Viikonloppuna vietän pyhäinpäivää ja sen merkitys saa nyt taas hiukan eri sävyn, kun muisteltavien edesmenneiden joukossa on ensimmäistä kertaa oma äitini.

Ensi viikolla hautajaiset. Juuri juttelin papin kanssa siunaustilaisuudesta ja se oli aika liikuttavaa. On siinäkin ammattikunnassa kyllä ammattilaisia, jotka kohtaavat ihmisiä elämän ilojen ja surujen keskellä. Jännä muuten, nykyään tuntuu, että jokaisessa kirjassa mitä luen tai elokuvassa mitä katson on ainakin yhtenä teemana, että päähenkilö menettää isänsä tai äitinsä. Onko se todella niin yleinen teema, enkä ole sitä tajunnut vai poimiiko aivot nyt vaan tuon, koska se on itselle niin ajankohtainen?

Huomenna on uusikuu ja alkaa uusi kuukausi.

  noin 2  

[Kuuhilda]

Voin vain kuvitella meryem  
Voimia, voimia.

En tiedä mitä tuo on? Onko se ehkä jopa vetovoiman laki, että se mitä koet tulee luoksesi, vai virittyvätkö aivot sille taajuudelle?
Monesti ihmetellyt tätä.

Mun kuu loppuu sairaana sängynpohjalla. Jos meinaa tulla räntää, niin ehkä ihan paras aika sairastaa sitten tämä. Vaikka rupeaa jo kolmas päivä olemaan ankeaa hommaa, eikä kroppa kestä makaamista enää ilman särkylääkkeitä  

Hyvää synkkyyttä kaikille, otetaan siitäkin ilo irti mikä saadaan!

Muoks *

Tässä olikin sitten keuhkokuume ja sydämen sivuääni mukana, on ollu kyllä yllätysten vuosi terveydellisesti.

Tässäkin lopulta varmasti takana jälleen yksi rakastuminen  addiktiin... ja sitten vielä se, että olen ainakin jonkin aikaa riippuvainen hänestä käytännöllisistä ja eettisistä syistä, omaa tyhmyyttäni.
Niin ei vissiin kroppa enää kestä mun typeryyksiä, lopettaa yhteistyön.

[meryem]

Voi Kuuhilda, keho on viisas, kuuntele sitä. Olet niin empaattinen, muista pitää huolta itsestäsi! Voimia myös sinne.

Kävin taas pimeä lenkillä, jään ratina kuului.

Luopumista ja rajoja, sitä pimeys ja  opettaa.

20      21      20 

Lisäksi  siirtyi juuri  ja   

[Kuuhilda]

Juu. Paljon viisaampi se on kun minä!

Voi ratina 

Taitaa jäädä tämäkin vuodenaika kokematta kunnolla tänä vuonna... kevät jäi lyhyeksi talven ja kesän väliin, kesällä oli liian kiire, ja nyt kipeänä.
Pöh.

[Elwyn]

Vuoden ns. pimein päivä eli veropäivä. Nyt tosin on talouden luvut sen verran ankeita, että olen aistivinani vienoista kohtuullisuutta muiden tulojen taivastelun suhteen Duunissa toki toimarin tulot oli perinteisesti yksi päivän puheenaiheista - traditiot kunniaan

  26 ja nätti oppositio minun  

[meryem]

  kävi heittämässä moikat   :lle merkin lopussa. Reilu viikon päästä   siirtyy lopullisesti   eikä palaa enää meidän elinaikana  

Äiti saatettiin viimeiselle matkalle ja muistotilaisuus oli lämminhenkinen ja kaunis. On tässä ollut melkoista tunteiden myllerrystä. Eilinen lepopäivä tuli todella tarpeeseen ja oli ihan hyvä mieli aloittaa uusi viikko. Lähinnä vaan sillä, että on niin helpottunut, että viime viikosta on selvitty.

Tajusin, että kun kerran tänä vuonna olen altavastaaja (kiinalaisen astrologian mukaan) niin ei kannata yrittää mitään huippusuoritusta vaan se, että selviää, riittää. Näillä eväillä tämä vuosi loppuun.

  22   , kohta minulla kuunpaluu. Pitääkin kurkata sitä karttaa. Viikko soljuu omaan tahtiinsa, mestaripäivä ja kuukausi 11 auttaa, mestarienergioita. Ilmankos tänään on saanut jotain aikaankin. Tänään näin, katsotaan mitä huomenna...

Oho, kuunpaluukartta onkin ihan toisinto tulevasta auringonpaluukartasta. Eipä sillä, uusi ap-kartta tulee voimaan parin viikon päästä eli tämän uuden kuunpaluukartan kuunkierron aikana, mutta onpa mystistä!