seuraava »

[Holly Fruit Cake]

Hei

Olen itse ollut aika samanlaisessa tilanteessa; vanhempani eivät tiedä rajojaan (varsinkaan äitini) ja masennus on painanut päälle. Inhosin työpaikkaani, kirjoitinkin aiheesta tänne. Tiedoksi kiinnostuneille, olen edelleen samassa paikassa ja haen uutta työtä koko ajan, mutta paniikki on poissa. Katselen ja kuuntelen, käyn kursseilla ja voin sanoa jopa viihtyväni työpaikalla. Kiva jos löydän paremman paikan, mutta en kuole vaikken löytäisikään.
Olen työstänyt suhdetta vanhempiini monella eri tavalla ja nyt alkaa valoa näkyä tunnelin päässä. Helppoa se ei ole ollut, mutta vaivan arvoista.
Sinulla on oma elämäsi ja äidilläsi omansa, vaikkei hän sitä ehkä suostukaan myöntämään. Ole terveesti itsekäs ja luota omaan viisauteesi. Mä otin etäisyyttä äitini ja menikin monta kuukautta ettemme ollet missään tekemisissä. Ei se toki hänen asennettaan muuttanut, mutta siihen minä en pysty, voin vain muuttaa itseäni  Minä kuitenkin sain hengähdystauon jatkuvasta puolustautumisesta ja sain "kasattua" itseni, ja kykenen pitämään kiinni rajoistani, niitä kun ei kukaan muu pitele.

Voimia, kaikki on vielä mahdollista 

[Intimaria]

Ettekö te ikinä pelkää köyhyyttä? Onko teille oman alan ja paikan löytyminen ollut helppoa ja tuonut muassaan myös turvatun toimeentulon? Olen varmaan tosi pinnallinen ja "epähenkinen", kun uskon rahan voivan tuoda turvaa... 

Mitä köyhyys sinulle on? Tarkoitan, että jos olisit todella köyhä, mitä elämästäsi puuttuisi verrattuna tähän hetkeen? Onko se oikeasti mahdollista? Oletko tehnyt sellaisia valintoja, että se voisi toteutua?

Tottakai rahan avulla saat ruokaa, vaatteita ja asunnon. Ehkä mainitsemassasi "epähenkisyydessä" on kyse siitä, mikä sinulle riittää vai riittääkö mikään. Sellaisiakin ihmisiä on, joilla on materiaalisella tasolla kaikki mahdollinen, mutta sekään ei riitä. Ja sillon tuo kaipuu ei täyty enää materialla vaan epämaterialla. 

[Rakkauden enkeli]

KÄRSIVÄLLISYYTTÄ   (http://www.cosgan.de/images/midi/konfus/c070.gif) 

Ai että miten hulvaton hymiö.  Täällä naureskelin. Kiitos!  Joskus juuri noin "pienetkin" asiat saa nauramaan ja niinhän se pitäisi olla... Nauttia elämän "pienistä" asioista. 

Tulevat sanomaan, että olet väärällä tiellä
jos kuljet omaasi.

(Antonio Porchia)

Ai että, tulipa juuri sopivasti tuo... Kiitos Ajatus! 

[Viitasammakko]

Hmm... Köyhyys on minulle tuilla elämistä. Suomessa on kalliit vuokrat ja ruoka on kallista. Jos ei jatkuvasti tee töitä täysipäiväisesti, kyllä, silloin on köyhä. Ei ole rahaa kuin välttämättömimpään, ja jos kieltäytyy kaiken maailman aktivoimistoimenpiteistä (kuten toimeentulotukea tai työmarkkinatukea vastaan töihin menemisestä - yleensä ne paikat eivät edes ole mitään kummoisia...), tukia leikataan. En ole varmaan ikinä ollut täysin työkykyinen (romahdan helposti jne.), joten köyhyyttä, sinnittelyä ja tukien leikkausta on jo koettu, ja varmaan tulen kokemaan jatkossakin, kun täältä nyt lähden. Olen tavallaan umpikujassa. Ihmiseltä odotetaan niin paljon nykyaikana, vaatimukset ovat hirmuisia, eikä työllään välttämättä kalliissa maassamme edes kunnolla elä. Sitä on köyhyys. Jos ostan tänään maitoa, en saa huomenna tomaatteja...

[Hiisitär]

Eikö astrolaisten mielestä se siis olisikaan epäonnistumista, jos ei jatka sopimusta loppuun asti, keskeyttää tms? Minulle on muutama sanonut, että on epäonnistumista, jos ei tee loppuun sitä mitä alkaa. Ettekö te ikinä pelkää köyhyyttä? Onko teille oman alan ja paikan löytyminen ollut helppoa ja tuonut muassaan myös turvatun toimeentulon? Olen varmaan tosi pinnallinen ja "epähenkinen", kun uskon rahan voivan tuoda turvaa.

Minulla ei ole koulutusta, ei säännöllistä työtä, tulot noin 600e/kk. En silti koe olevani onneton, köyhä tai surullinen. Välillä ahdistaa maailman paine siitä, että tässä iässä pitäisi jo opiskella enkä ole opiskelupaikkaa saanut, mutta ei se mitään. Tapahtuu mitä pitääkin tapahtua!

Pelosta siteeraan taas kirjaa "Ami - Tähtien lapsi" ^___^

"- Minua pelotti kauheasti.
- Mielikuvituksesi lähti lentoon. Hallitsematon mielikuvitus voi tappaa kauhuun. Se nökee hirviöitä, omia sisäisi hirviöitä siellä, missä todellisuus on ystäväsi. Todellisuus on yksinkertainen ja kaunis."

"Vain muutama ihminen käveli yksikseen. Yleensä he kulkivat ryhmissä ja koskettivat toisiaan puhuessaan. He kulkivat käsikoukkua tai kädet toistensa harteilla. Jotkut kulkivat käsikädess. Tavatessaan tai erotessaan he osoittivat monin tavoin kiintymyst. He vaikuttivat onnellisilta ja huolettomilta.
- Kerroinhan sinulle, ettähe ovat iloisia ja huolettomia. He eivät ole huolissaan. He osaavat olemisen taidon. He ovat. Jospa tekin oppisitte sen.
- Kuinka he osaavat olla niin onnellisia?
Kysyi sitä, koska maassa ihmiset kulkevat usein niin synkkinä. Täällä kaikki tuntuivat olevan lomalla.
- Siksi, että he elävät. Eikö siinä ole kylliksi syytä?
- Eikö heillä ole ongelmia?
- Heillä on haasteita, ei ongelmia. Täällä kaikki on hyvin.
- Setäni mielestä elämällä on merkitystävain, jos se tuo mukanaan ongelia ratkottavaksi. Hän on varma, että ihmiset ampuisivat itsensä, ellei heillä olisi ongelmia.
- Setäsi viittasi älyllisiin ongelmiin. Hänen ongelmansa on se, että vain toiset hänen aivoistaan toimivat (Amin mukaan toiset aivot ovat sydämessä - AthaMaarit huom-). Setäsi on vain kävelevä älyllinen toiminta. Äly on tietokone, joka ei lakkaa toimimasta,elleivät toiset aivot, tunneaivot, ole kehittyneet. Jos erillään timiva äly ei saa ogelmia ratkottavakseen eikä mitään askarreltavaa, se voi ajatutua hulluteen - jopa kaiken tuhoamiseen.
Kuvitttelin hänen puhuvan minusta, sillä minäkin ajattelen taukoamatta.
- Mitä muuta sitten on kuin ajatuksemme?
- Havaitseminen. Se, että nauttii näkemästään. Kuuntelee ääniä, koskettaa, hengittää tietoisesti, kuulee, maistaa, aistii, nauttii hetkestä. Oletko sinä juuri nyt onnellinen?
- En tiedä...
- Jos lakkaisit hetkeksi ajattelemasta, olisit onnellinen. Kuvittelehan: Olet avaruusaluksessa. Olet maailmassa, joka on valovuosien päässä Maasta, katselet kehittynyttä planeettaa, jota muinaiset atlantislaiset asuttavat. Miksi ihmeessä esität niin paljon tarpeettomia kysymyksiä, kun sinun pitäisi katsella ympärillesi ja ottaa hetkestä vaari.
Minusta tuntui, että Ami oli oikeassa, mutta silti epäilin.
- Eikö ajatteleminen sitten hyödytä lainkaan?
- Tyypillinen Maan asukkaan johtopäätelmä! Ami puuskahti. - Jos jokin ei ole parasta, se onkin pahinta. Jos jokin ei ole valkoista, se onkin mustaa. Jos jokin ei ole täydellistä, se on paholaisesta. On vain Jumala ja piru. Millaista äärimmäisyysajattelua! Tietenkin ajatteleminen on tärkeää. Ilman ajattelua olisitte kasvin asteella. Ajatteleminen ei kuitenkaan ole tärkein inhimillisen kokemisen muoto.
- Mikä sitten? Nautintoko?
- Nauttiakseen pitää olla tietoinen siitä, mistä nauttii.
- Eikö tiedostaminen ole ajattelua?
- Ei, sillä tiedostaminen on tietoisuutta ja tietoisuus on enemmän kuin ajattelua.
- Tietoisuus on siis tärkeintä...
- Ei niinkään. (---)
- Nautintoon ei siis riitä pelkkä tietoisuus?
- Aivan niin. Mitä tarvitaan lisäksi? Kaikkein tärkein puuttuu. Nautit siitä toisesta kappaleesta, eikö vain?
- Kyllä, koska pidin siitä.
- Pitäminen on eräs Rakkauden muoto. Nautintoa ei voi olla ilman Rakkautta tai Tietoisuutta. Ensimmäisellä sijalla on Rakkaus. Me rakastamme kaikkea, me elämme Rakkaudessa ja siksi nautimme enemmän. Sinä et pitänyt Kuusta, mutta minä pdin siitäkin. Minä nautin enemmän kuin sinä ja olen siksi onnellisempi kuin sinä.
- Rakkaus on siis korkein inhimillinen kyky.
- Nyt olet oikeassa, Pete.
- Eikö tästä tiedetä Maassa?
- Tiesitkö sinä siitä? Onko sinulle opetettu sitä koulussa?
- Ei.
- Maassa pidetään viisaana ihmisiä, jotka ajattelevat paljon."

[metsätonttu]

Voi, kun kaunista! Pitänee löytää tuo kirja!

metsis