Tuota... olitkohan, ystäväni, ensin tullut aloittaneeksi jollekulle toiselle kuuluvan
taikka joltakulta "menneeltä" peräisin olevan maanpäällisen tehtävän
- viittaan tällä siihen "entisten aikojen karmasidonnaisuuteen"?
Kyllä sen näinkin voisin sanoa, ellen tietäisi sen tehtäväni olleen myös sen "vanhan" peruuttamisen siten kuin sen nyt teinkin. Eli sen tähden aloitin ikään kuin "alusta" sen, mitenkä ollaan yhteydessä siihen Jumaluuteenkin, sen "toisen" ihmisen välityksellä ensin ja siitä sitten pikkuhiljaa muunnettiin se yhteys suoraakin suoremmaksi siten kuin nyt kerroinkin.
Sen uuden Ajan metodillisen putkiston läpi siis tietenkin!
Tuo oli yliveto heitto sinulta, Rauhan enekeli, sillä se laukaisi sen tiukan pipon, jolla meinasin taas asioistani kertoilla.
Koetko, että hävittämiesi paperien mukana poistatit jotakin epäolennaista?
- Halusitko ensin alkuun pitää kiinni papereistasi, niiden informaatiosta;
halusitko kerätä lähdemateriaalia?
Oikeastaan se oli se evoluutiolle kuuluva egomme, joka piteli kiinni omista saavutuksistansa eli siitä, mitenkä hienosti toi siellä itseään esiin! :
Sillä lähteeksihän sitten osoittautui kuitenkin se alkuperäien Luoja, jonka kepposia revin.
Muttei mitenkään olekaan tarpeen säästellä mennyttä aikaa edes papereissa, koska sen kaiken kykenen kyllä muistamaan muutenkin.
Eli tavallaanko rassasit niillä kanavoinneillasi auki tietoisuutesi kotiovea?
Niin, olenkin "koko ajan" henkisesti vaistonnut sinun "aukeamistasi" lootuksenkukan lailla.
Kyllä sen todellakin voi noin kuvata, että "rassattu" on auki!
Sillä kyllä se niin koville välillä otti, kun egommekin kanssa sain painiskella, kun se kyllä yritti kaikkensa tehdä, etten sitä oikeata ovea löytäisi.
Mutta taisinpa siitä sen niskalenkin teoilla eli niska-persus otteella saada sen "voiton".
Eli käytimme sellaiseta kuin "keppi ja porkkana" -systeemiä sen esiin tuomiseksi ja sen jälkeen se energia aina tehtiin tehottomaksi siten kuin ole täälläkin kuvaillut. Eli muuntamalla se aidolla universaalilla Rauhalla ja Rakkaudella siksi samaksi, josta se erilaisuuden teoilla oli aikoinaan siksi egoksemme muuntaunut.
Peruutimme siis senkin. :
Joten sitä mukaa se tietoisuuteni avartui, kun egomme estot oli poistettu, sen omin voimin! :
Eli lienetkö se "suun taus" itsellesi ammentua kauttasi esiin elämäsi näyttämölle, jossa me muut odottelemme seuraavan näytöksen alkua vailla lukittua käsikirjoitusta - vailla ennaltamääräytymisen tylsyyttä?
Eli yllätyksenkö varasitkin tähän elämääsi tuodaksesi ensin itsellesi
mahdollisuuden läpikäydä sen kuuluisan "putkisto-metodillisen" itsensäarvaamisen koetusta:
avartumista suomaan yhtä enemmän tilaa arvaamattomalle itselleen?
Näin se todellakin oli!
Ja tuon "putkisto-metodillisen" käsikirjoituksenkin se egomme itse laati joka hetki sen mukaan, mitenkä se eteneminen tietoisuuttani aukoi. Eli aina seuraavalla taajuudella näin, mitenkä sen mieleni energioiden pitää kiinnittyä siihen uuteen "kaapeliin", jotta seuraavallekin palomuurille pääsis. Eikä tietenkään aina ollutkaan mukavaa, kun jo etukäteen arvas, että mihinkä "rääkkiin" se taas itse itsensä vapaaehtoisesti "änkes" ja sen takia aloin tuntea egoamme kohtaan pikku hiljaa myös aitoa myötätuntoa.
Joten sen sydämeni aidon myötätunnon takia, se Luojamme energia sen lopulta armahti ja aloitti myös sen ilonkin kautta oppimisen. Eli nyt se on ollut pitkään jo pelkästään iloa, kun niitä egomme luomia palomuureja aivoistani kaatelen ja löydän aina yhä uudempia tapoja tehdä tätä työtäni.