Uneni oli kestänyt monivaiheisena jo pitkään,
kun aivan ennen heräämistäni
otti ja tiivistyi jonkinlainen loppuhuipennos:
Olin saapunut rannalle ja joku henkilö vasemmalla puolellani talutti minulle niin kovin tutunoloista pienehköä koiraa.
Sitten paikalle ryntäsi aivan vieras koira - sekin pienehkö.
Koira kävi ensin oikealla puolellani rantavedessä virkistäytymässä
ja tuli sitten tekemään tuttavuutta kanssani.
Vaistosin oitis sen aiemman koiran saavan mustasukkaisuuskohtauksen
- ja niinpä se tulikin "irti remmistä" tempaistuaan vasemmalta puoleltani luokseni ja alkoi tuota pikaa haukahdella haastavasti oikealla sivustallani olevaa vierasta koiraa.
Jotenkin tiedostin kykeneväni asettumaan kahden koiratuttavuuteni väliin
ja sovittelemaan niiden toraa - ystävyydeksi asti.
Koin näet niistä kummankin merkitsevän minulle yhtäläistä kumppanuutta
sekä aavistelin syntyväksi iloa
niiden välille tuellani aikaansaatavasta ystävystymisestä.
Etenkin koin tärkeäksi osoittaa sille "vanhalle koiratuttavuudelleni",
etten suinkaan hylkää häntä vaikka otinkin juuri uuden koiran vastaan yhdenvertaisesti.
Siihen uneni "valmiiksi tulleen oloisena" sitten päättyikin.
:
