Jos olen oikein hiffannut, Yks'kiven Alpun mukaan kaikki aika on jo olemassa.
Ainakin menneisyys näyttäisi olevan edelleen olemassa samaan tapaan
kuin avaruus. Paljain silminkin taitaa olla mahdollista nähdä kappaleita, jotka
eivät enää ole olemassa avaruudessa tai ainakin
ovat huomattavasti muuttuneet jos niitä pääsisi tarkastelemaan niiden lähiavaruudesta.
Onko siis niin että tapahtumat ovat "kappaleita" ajassa vähän samaan tapaan kuin
esim. planeetat ovat taivaaan kappaleita, eli ne ovat jo olemassa meidän tulevaisuudessammekin,
eivät ainoastaan menneisyydessä?
Tällöin ero avaruuden kappaleiden ja ajan "kappaleiden" välillä olisi se että avaruuden kappaleet
muuttuvat ajan mukana eli ovat entropian lakien tai minkä lie alaisia, mutta sama ei koske
ajan "kappaleita".
Mikäli noin olisi, merkitsisikö se sitä että tavallaan kaikki tapahtumat ovat jo olemassa
myös tulevaisuudessa mutta emme ole vielä saapuneet niiden "kohdalle"??
Tuota pähkäilin eilissä ehtoona Prismasta vajaan viiden kilsan matkaa himaan polkiessani
niin että tyrät rytkyivät. Pähkäily sai alkunsa siitä kun heti Prisman edustalla tapahtui
vähän kummallinen seikka: nuori mies oli fillarilla poikittain pyöräilykaistalla ja näytti
siltä ettei hänellä ollut aikomustakaan väistää joten koukkasin suosilla autobaanan
puolelle vaikka takaa kuului tulevan, täydenkuun lähestymisen innoittamana, jokin
kosla nasta laudassa.
Kokemus on osoittanut että jos jotain tuollaista vähänkin tavallisuudesta poikkeavaa
sattuu, se toistuu esimerkiksi saman pyörälenkin aikana vielä ainakin kahdesti, lievin
variatioin.
Noh, seuraava edellämainittua jossain määrin muistuttava tapaus saatiin aikaan (heh),
kun vasemmalta tuli pyöräiljä kovaa vauhtia, jolloin katsoin parhaaksi miltei pysähtyä,
että ei tulisi kolaria; hän kuitenkin kääntyi vasemmalle, joten hidastamiseni oli turha.
Sitten parinsadan metrin päässä nainen talutti koiraa pyöräkaistalla melkö löysässä
hihnassa samaan suuntain kuin olin menossa, joten päätin väistää melko rutkasti
vähän väylän ulkopuolelle ettei koira mahdollisesti säihkätäessään kävisi koipeen
kiinni.
Loppumatkalla sattui vielä pari vähän vastaavanlaista jutskaa, niin että jouduin muuttamaan
suunnittelemaani reittiä tai muutoin olemaan varuillani ettei tapahtuisi kolaria.
Kun vihdoin pääsin hissiin ja painoin kolmannen kerroksen nappia,
ajattelin että tämän kruunaisi se että vastapäisestä opiskelijakommuuniasunnosta tulee juuri
hissin ovea avatessani jengiä ulos ja joudun kokemaan yhden Finnish nightmare'ista joka
lievemmässä muodossaan on se että joku tulee portaikossa vastaan toisenkin kerran
saman päivän aikana.
Ei juuri tuo kyseinen painajainen:
https://www.boredpanda.com/finnish-nightmares-introvert-comics-karoliina-korhonen/?utm_source=google&utm_medium=organic&utm_campaign=organicJuuri noin sitten tapahtuikin ja kun kuulin hissisä että asunnosta ilmeisesti on jengiä lähdössä ulos
avasin hissin oven erittäin ripeästi jotta ehtisin sisään ennenkuin he avaavat asunnon oven, mutta
kuten arvata saattaa, pahin pelkoni toteutui: pulskahko nuori nainen miltei törmäsi hissin
oveen! Hän vielä tokaisi moi; vaikka en tiennyt oliko se minulle tarkoitettu, sain kakaistua
vastauksen moi moi, vaikka yleensä esim. Prisman kassan tervehdykseen vastaan vain nyökkäämällä,
koska ääni tuppaa takertumaan kurkkuun lievän sosiaalisen ahdistukseni vuoksi.
Että tämmöinen tapaus, kuten Kai Lind tuppasi tokaisemaan Kymppiuutisten loppukevennyksen jälkeen...
