Etkä sen jälkeen koskaan enää ole yksin!
[/center]
Kiitos ja kumarrus. Kauniisti sanottu.
Siitä on jo aikaa, kun mietin elämäni tarkoituksemuutta.
Pyysin, eikun VAADIN, korkeimpaa olemustani näyttämään
tien perille. JA niinhän minulle näytettiinkin S E,
mahdollisuus. Olin virran rannalla, ja joku taustalla
kertoi, jos näet tuon kultaisen kaupungin vastarannalla
niin voit uida sinne heti, eikä tarvitse kiertää tätä
rantaa löytääksesi sillan yli virran. Näin sen kultaiset
tornit, rakennukset, ja eikun alasti uimaan tuohon
synkkään virtaan, ja hyvinhän se meni, kaulaan asti,
sitten alkoi pelottaa, koska tuo tumma vesi ei kantanut
niinkuin vesi, oikeasti.
Kahlasin peloissani takaisin rannalle ja siellä minua
odotti pitkä rivi erillaisiin asuihin pukeutuneita
tyyppejä, lienee olleet edellisten elämieni rooleja!