Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 11
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Miten soljuu elämäsi virta?  (Luettu 67718 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
härkä-69
Vieras
« Vastaus #15 : 03.09.2006 10:07:51 »

Istuskelen kallioiden välissä virtaavan puron äärellä ja katselen kuinka kaarnalaivat uivat alajuoksuun. Vesi on kirkasta ja ilma lämmintä, mutta tunnen jo syksyn tuulahduksen ja haistan metsän voimakkaan tuoksun. Karhu on tullut aterioimaan marjoja mättäälle. Annamme toistemme vain olla rauhassa ja nauttia luonnon antimista.
tallennettu
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #16 : 03.09.2006 11:25:59 »

Syksyn kuulaus ja tummuus virtaa minunkin jaseniini, mutta se on jotain uutta taas kuuman kesan jalkeen ja erilaista paljon raikkaampaa.
Paivien variloisto ja sadonkorjuun aika tuo uusia makuja elamiseen.
Uutuus on sana joka viehattaa minua ja erilaisuus jonka energiaa ei voi olla tuntematta  Cheesy

Uutuus ja erilaisuus kuulostavat haastavilta sanoilta. Jos sielu on löytänyt tai halajaa uuttuutta, erilaista, niin varmaan koet sitä myös fyysisellä tasolla.  coolsmiley
tallennettu
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #17 : 03.09.2006 11:29:44 »

Istuskelen kallioiden välissä virtaavan puron äärellä ja katselen kuinka kaarnalaivat uivat alajuoksuun. Vesi on kirkasta ja ilma lämmintä, mutta tunnen jo syksyn tuulahduksen ja haistan metsän voimakkaan tuoksun. Karhu on tullut aterioimaan marjoja mättäälle. Annamme toistemme vain olla rauhassa ja nauttia luonnon antimista.

Ensin ajattelin, että 'ei voi olla totta', kunnes tajusin, että symboliikkaa puhut. Sinä olet noussut pienelle pysäkille elämässäsi, niinkö? Karhuhan on äitiyden ja voimien symboli. Keräät voimia aisteillasi varmaankin.

Hm!

Te puhutte niin kauniita, etten osaa olla hiljaa. Heti alan anlysoimaan. Onkohan se minussa jotenkin sisäistä. En vain osaa pitää suutani kiinni.  idiot2
tallennettu
härkä-69
Vieras
« Vastaus #18 : 03.09.2006 11:46:00 »

  Karhuhan on äitiyden ja voimien symboli. 

Tuota en tiennytkään. Kiitos tiedosta metsätonttu.  smitten
tallennettu
valonkantaja
Vieras
« Vastaus #19 : 03.09.2006 11:50:29 »

Virta vie, virta tuo. En tiedä missä mennään, hämilläni olen, nöyränä elämän suurten kysymysten edessä kuin pikkulapsi.

Kysymyksiä, jotka herättävät lisää kysymyksiä, eivätkä vastaukset ole mustaa valkoisella, vastaukset ovat tuulen henkäyksiä ja läpikuultavia harsomaisia aavistuksia.  idiot2

Jos maailma kääntyy nurin, voi jatkaa uusin urin, valmiina uuteen seikkailuun...

Kaikki jatkuu koko ajan... Elämä ei lopu. Kauneus ei lopu. Kysymykset ei lopu. Päättymätön tarina, edes itsemurha, kielletty varauloskäytävä, ei ole keino paeta. Elämää ei pääse karkuun. Elämä on turvallista. Elämässä voi vain kasvaa ja kehittyä. Olemme koko ajan menossa eteenpäin, vaikkemme itse näe sitä liikettä.

Ei siis huolta. smitten
tallennettu
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #20 : 03.09.2006 12:05:02 »

Voi teitä runoilijoita!

Runollinen mieli on kaunis, virtaava mieli!

Opin ammoin ystävältäni, joka asui Irlannissa, joitakin iirin kielen merkityksiä.

Eräs oli ikivanha sana poet = runoilija, mikä taas syvällisemmin käännettynä tarkoittaa 'ihminen joka näkee'.  smitten
tallennettu
VE!
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 312


Profiili
« Vastaus #21 : 03.09.2006 13:24:19 »

Tällä hetkellä olen hurjassa koskessa.

Kuun lopussa on edessä maan muutto, mikä tuo mukanaan valtavan määrän järjestettäviä asioita, niin käytännössä, kuin pään sisälläkin. Nyt on yhtä aikaa niin monet asiat meneillään, että tuntuu ettei itselle jää tilaa eikä aikaa selvittää niitä järjestykseen. Sitäpaitsi, meillä ei ole Suomessa vielä mitään, ei työtä (vaikka yhtä mielenkiintoista paikkaa olen juuri hakenut), ei asuntoa, ei mitään. Olen sanalla sanoen stressaantunut. Se taas aiheuttaa flunssaisen olon, joka taas omalta osaltaan pahentaa stressiä...

Tiedän että muutto (ja muutos) on hyvä asia, on vaan hankalaa pitää päätään pinnalla. Kyllä tämä taas riemuksi muuttuu, murrosajat vaan ovat niin raskaita.

Töihinkin pitäisi mennä, ensimmäistä kertaa pitkään aikaan.

Onneksi miehen kanssa koko ajan puhutaan toisiamme tämän vaiheen läpi. Jompi kumpi aina jaksaa olla vahvana ja tukea  smitten.
tallennettu
Intimaria
Vieras
« Vastaus #22 : 03.09.2006 14:09:52 »

Metsis... se juuri onkin ihanaa, että vastailet kaikille!  smitten
tallennettu
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #23 : 03.09.2006 16:25:57 »

Kiitos, Intimaria!

Ihan kuin olis saanut virallisen luvan... Grin smitten
tallennettu
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #24 : 03.09.2006 18:43:14 »

Tällä hetkellä olen hurjassa koskessa.

Tiedän että muutto (ja muutos) on hyvä asia, on vaan hankalaa pitää päätään pinnalla.

Varmaan me tiedostamme koskeen menemisemme. Rohkeutta siihen tarvitaan ja uskoa tulevaisuuteen. Koskissa luonne hioutuu. Helpompaa on aina suvannossa lymyäminen, vaikka se voi tylsistyttää pitemmän päälle.

Uskonpa melkein että koskesi kanssa pärjäät. Olet varmaan hyvä uimari, osaat luovia pahimmat karikot. Ja kun on kaveri mukana, niin hyvin menee!

Toivon todella sinulle hyviä muutoksia, vaikka koskaahan ei tiedä mitä on vaikeuksienkin takana. Hoida flunssasi ja yritä antaa kehon levähtää!

metsis  smitten
« Viimeksi muokattu: 03.09.2006 20:15:30 kirjoittanut metsätonttu » tallennettu
täysikuu
Astroholisti
*****
Viestejä: 1591


Elämä on seikkailu


Profiili
« Vastaus #25 : 03.09.2006 19:09:55 »



Minun elämäni virta on ollut seisattunut ja paatti ankkurissa. Vesi on väljähtynyttä ja sameaa. Paatti vähän vuotaa. Varpaita paleltaa.
Nostin ankkurin eilen varovasti ja nyt on maisemanmuutoksen aika. Seisahtunut vesi ei ole hyväksi juurille ja nyt pieni virtaus jo tuo puhdasta vettä tullessaan. Selkeästi edessä häämöttää aurinkoinen taivas ja ruskanväriset hyvältä tuoksuvat puunlehdet. Suurempi virta ja elämään ja paattiin vauhtia....vihdoinkin.
Tuo suvantovaihe ottaa aina koville, ei siihen koskaan totu. Vaikka ainahan sitä mennään ylä-ja alamäkiä.

Virta venhettä vie, minne käykään venheen tie?
tallennettu
VE!
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 312


Profiili
« Vastaus #26 : 03.09.2006 19:55:07 »

Olet varmaan hyvä uimari, osaat luovia pahimmat karikot. Ja kun on kaveri mukana, niin hyvin menee!

 smitten

Juu olen hyvä uimari, ja vielä parempi kelluja  Smiley.

Jännää muuten, miten eri tavoin ihmiset elämäänsä kuvailee. Hyvä vertaus, Metsis!
tallennettu
Kotkansilmä
Astroholisti
*****
Viestejä: 1965



Profiili
« Vastaus #27 : 03.09.2006 19:58:43 »



Tuo suvantovaihe ottaa aina koville, ei siihen koskaan totu. Vaikka ainahan sitä mennään ylä-ja alamäkiä.


       Wink   NOOO, varsinainen nousulohi, jos sitä noinvaan,

             noustaan suvannosta vastavirtaan!!   :Smiley


                       2funny
tallennettu

Hetkiä, joita olen kanssanne,
 haluan unohtaa hetkeksi.
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #28 : 03.09.2006 20:36:58 »



Minun elämäni virta on ollut seisattunut ja paatti ankkurissa. Vesi on väljähtynyttä ja sameaa.

Tuo suvantovaihe ottaa aina koville, ei siihen koskaan totu. Vaikka ainahan sitä mennään ylä-ja alamäkiä.

Virta venhettä vie, minne käykään venheen tie?

Voi kun minullekin on tuttua tuo seisahtanut, väljehtynyt vesi. Jos nyt oikein sinua ymmärrän. Vaikka on turvallista rantautua, niin pitemmän päälle kaipaa enemmän jotakin...sitä virran vauhtia. Ja ittehän sitä vauhtia pitää hakea, uusia ulottuvuuksia. Uusia mutkia virrassa.

Niin, mitähän on mutkan takana?!  coolsmiley
tallennettu
Kotkansilmä
Astroholisti
*****
Viestejä: 1965



Profiili
« Vastaus #29 : 03.09.2006 21:28:15 »



     Grin

         Mutkan takana odottaa koski, ja meno alkaa

          käydä villiksi, tulee äitiä ikävä!!


                     angel
tallennettu

Hetkiä, joita olen kanssanne,
 haluan unohtaa hetkeksi.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 11
  Tulostusversio  
 
Siirry: