Toisin kuin yleisesti luullaan, narsisti ei rakasta itseään, vaan sitä heijastusta itsestään, jonka hän näkee muissa ihmisissä. Itse asiassa hän on tämä heijastus. Muut ihmiset ovat hänelle peilejä, joista hän toteaa olevansa olemassa. Mutta peilin pitää näyttää sopiva kuva - tai edes jotakin. Siksi narsisti ottaa muut ihmiset vahvaan pihtiotteeseen. Narsisti hakeutuu (usein alitajuisesti) läheisriippuvien ihmisten luokse ja lopulta kykenee muuttamaan heidän elämänsä helvetiksi tavalla, joka jättää ikuiset jäljet. Noin 1 % ihmisistä on patologisia (piintyneitä) narsisteja, mutta narsismi vähäisemmässä määrin on huomattavasti yleisempää ja yleistymässä.
ihan kiva että näiltä sivuilta löytyy myös tästä käsitteestä...en pidä ihmisten luokittelusta -isteiksi, koska siitä tulee kuva, että he ovat jotain ikuisesti eivätkä siitä voi muuttua, kerran -isti aina -isti.
Mutta kaipa näitä isti-sanoja on joskus tarpeen käyttää...
minä kun olin joskus "narsisti" pelkästään sen takia kun olin nuori ja meikkasin...mutta enpä ketään ottanut pihtiotteisiin enkä yrittänyt vääntää muotteihin oman mieleni mukaan. :
varmasti jotain narsistinkin piirteitä itsestäni löydän, olenkin joskus ajatellut asiaa.
hyvä muistaa että nuo määritelmät on häilyviä...tälläinen "narsisti" on kuin idea tasolla oleva olento jota kukaan ihminen ei välttämättä täysin ole, mutta voi omata käyttäytymisessään piirteitä tästä...ja niiden määrä voi vaihdella. Jep, se on koottu yhdistelmä piirteitä joille on annettu nimi, helpottaakseen sitä että tietyn ihmissuhde ongelmatyypin voi tunnistaa.
kuitenkin muistaakseni tuo teksti oli hyvä, pitääpä lukea se uudestaan ja katsoa mitä se nyt minussa herättää. Monesti kun on kulunut aikaa ja lukee jonkin saman tekstin uudestaan sen tajuaa uudella lailla.
Yleinen väärinkäsitys on, että narsistit rakastavat itseään. Todellisuudessa heidän rakkautensa on suuntautunut niihin vaikutelmiin joita muut ihmiset antavat heille. Se joka rakastaa vaikutelmia, ei kykene rakastamaan ihmisiä, itsensä mukaan lukien.
