seuraava »

[VE!]

Minun elämäni alkoi "uudella" tavalla menetettyäni siskoni ?
Hän oli myös paras ystäväni.
Aikamoinen aukko minun elämässäni..ei sitä koskaan saa täytettyä.

 

Otan osaa, sydämeni pohjasta (en tiedä milloin tuo on tapahtunut, mutta rankkaa, rankkaa, joka tapauksessa )

Sisarten välinen suhde voi olla niin valtavan vahva...

[VE!]

Kysymys on ehkä enemmän minun kohdallani se,
että pelkään, että menetän sen oman tilan,
jossa voin olla vain yksin itseni kanssa.

Minulle se on tärkeää.
Haluan myös vähän omaa aikaa, jolloin minun ei tarvitse olla kenenkään
muun kanssa kuin oman itseni.

Ymmärrän tuon tunteen kyllä. Mulle on varsin tärkeää että on tilaa levittää se oma energia ilman että siinä on koko ajan joku viuhtomassa... (Tulee muuten lisääntymisen jälkeen yhä hankalammaksi!)

Kyllä se tilanne onneksi jossain vaiheessa tasoittuu.

Mutta ette te sitten ajatelleet ensin asua yhdessä? (Sitä näkee toisesta aivan uusia puolia kun asuu saman katon alla...)

[Oikku67]

Minun elämäni alkoi "uudella" tavalla menetettyäni siskoni ?
Hän oli myös paras ystäväni.
Aikamoinen aukko minun elämässäni..ei sitä koskaan saa täytettyä.

Lämpöisiä ajatuksia ja voima haleja
  Sinulle pirpaliina

[Asterix]

Minun elämäni alkoi "uudella" tavalla menetettyäni siskoni ?
Hän oli myös paras ystäväni.
Aikamoinen aukko minun elämässäni..ei sitä koskaan saa täytettyä.

 

Ymmärrän.
Kun perheen jäsen kuolee, niin siinä kuolee
omasta itsestään jotain hyvin peruuttamattomasti.
En oikein osaa selittää tai kuvailla mikä siinä kuolee
omasta sisimmästään samalla..?

Koko elämä menee ihan uusiksi joka piirtoa myöden.

Isäni ja veljeni ovat molemmat siirtyneet
muille tasoille ja ne tapahtuivat eri aikaan.
Ensin isäni hyvin äkillisesti nuorella iällä
ja sitten veljeni teini-ikäisenä ja hyvin äkillisesti myös.

[Asterix]

Mutta ette te sitten ajatelleet ensin asua yhdessä? (Sitä näkee toisesta aivan uusia puolia kun asuu saman katon alla...)

Olemme kyllä omasta mielestämme viettäneet
saman katon alla ihan tarpeeksi
tietääksemme suunnan tulevalle arjellemme.

Meidän molempien työt pitävät meidät liikkeessä
koko ajan. Matkustamista riittää ihan kyllästymiseen asti
ja meille yhteinen koti merkitsee tukikohtaa,
jossa rentoutua ja nauttia.

Meistä kumpikaan ei ole kiinnostunut jakamaan
noita kotihetkiä kenenkään kanssa, joka tekee kaikesta ongelmia.
Sitä ei yksinkertaisesti vain jaksaisi urallamme.

Tässä on varmasti yksi syy, miksi se sitoutuminen on pelottanut
meitä molempia ennen tätä.
Yksin on vain niin paljon miellyttävämpää rentoutua kotona
kuin jonkun pirttihirmun kanssa.

[^^Queen Nefertiti^^]

Yhteen muutto voi pilata kaiken. Toisesta lähtee hohto kun ei tavatakaan special merkeissä. :

Kun itse aloitin kaiken alusta taas viimeisen asumuseron jälkeen, ei ollut halua muuttaa seurustelukumppanin kanssa yhteen. Ei se mahdotonta olisi jonkun kanssa, mutta oltava ainakin iso lukaali jos ei muuta. Ja olisi paras jos ei aina siellä oleskeltaisi. Itsen oli myös vaikea sietää sitä kaverilaumaa, mitä ensimmäinen mies kämppään kuljetti.

PS Enkös ole hyvin palauttanut sinulle lähettämiäsi asioita? 

[pirpaliina]

Minun elämäni alkoi "uudella" tavalla menetettyäni siskoni ?
Hän oli myös paras ystäväni.
Aikamoinen aukko minun elämässäni..ei sitä koskaan saa täytettyä.

 

Otan osaa, sydämeni pohjasta (en tiedä milloin tuo on tapahtunut, mutta rankkaa, rankkaa, joka tapauksessa )

Sisarten välinen suhde voi olla niin valtavan vahva...

Kuukausi tuli tänään täyteen siskoni pois menosta.
Siis aika vähän aikaa sitten.
Uskomattoman tyhjää...ikävä on mieletön.

[pirpaliina]

Lämmin kiitos teille kaikille, osanotosta ja voimista.

 

[Elämänilo]

Kuukausi tuli tänään täyteen siskoni pois menosta.
Siis aika vähän aikaa sitten.
Uskomattoman tyhjää...ikävä on mieletön.

Hei "pirpaliina"

Voimia ja jaksamista surusi keskellä

(http://www.myspacedev.com/img/dividers/divider41.gif)

- elämä jatkuu


    Elämänilo   

[Elämänilo]

Olemme kyllä omasta mielestämme viettäneet
saman katon alla ihan tarpeeksi ....
tietääksemme suunnan tulevalle arjellemme.
Yksin on vain niin paljon miellyttävämpää rentoutua kotona
kuin jonkun pirttihirmun kanssa.

*****
Hei "Asterix"

Kyllä kaikki hyvin menee.
- opettelu vie oman aikansa
- rakkauden voimalla jaksaa ihmeellisiä asioita

(http://www.mainzelahr.de/smile/liebe/herz.gif)
(http://www.ra7elah.net/vb/images/smilies/268.gif)

Jos ei ole kumppanistaan mustasukkainen,
voi antaa paljon liikkumavaraa ja vapautta
omiin juttuihin / menoihin

*****

    Elämänilo   

[MariaRaakel]

Minun elämäni alkoi "uudella" tavalla menetettyäni siskoni ?
Hän oli myös paras ystäväni.
Aikamoinen aukko minun elämässäni..ei sitä koskaan saa täytettyä.

 

Voi sinua!!Se on painajaisista pahimpia..minulla läheiset välit molempiin siskoihini. En tiedä kuinka sellaisen kestäisi jos jompi kumpi poistuisi elämästäni.. Ihan tippa tuli linssiin..
Toivon sinulle kovasti jaksamista..Älä vaan jää pitkäksi aikaa kököttämään yksiksesi,se ei ole hyväksi..alkaa vaan pyöritellä päässänsä kamalia itsetuhoisia ajatuksia..Kun tuntuu pahalta, ota itseäsi niskasta kiinni ja soita jollekin ystävällesi ja pyydä häntä kylään tai mene itse jonnekin..

[Asterix]

*****
Hei "Asterix"

Kyllä kaikki hyvin menee.
- opettelu vie oman aikansa
- rakkauden voimalla jaksaa ihmeellisiä asioita

(http://www.mainzelahr.de/smile/liebe/herz.gif)
(http://www.ra7elah.net/vb/images/smilies/268.gif)

Jos ei ole kumppanistaan mustasukkainen,
voi antaa paljon liikkumavaraa ja vapautta
omiin juttuihin / menoihin

*****

    Elämänilo   

Mieheni sanoi juuri samaa kuin puhuimme,
että kyllä kaikki tulee menemään hyvin.

Mieheni on erittäin innoissaan tästä helpotuksesta
arkemme järjestämisessä.

Olen aika luottavaisin mielin.
Mieheni ei ole mikään tusinapelle, jonka kanssa
tulisi ongelmia jo ensimmäisessä kaarteessa
ja eikä hän ole sitä tyyppiä, joka lyö
hanskat tiskiin, jos jokin asia ei suju
toivotulla tavalla.

Asioilla on tapana järjestyä.
Jos kaikkia mahdollisia ongelmia alkaisi jo etukäteen miettimään,
niin tuskin mikään onnistuisi.

[VE!]

Kuukausi tuli tänään täyteen siskoni pois menosta.
Siis aika vähän aikaa sitten.
Uskomattoman tyhjää...ikävä on mieletön.

Oliko kuolema yllättävä, vai ehditkö yhtään valmistautua etukäteen?

Kyllähän se klisee ihan totta on, että hän on vain muuttanut olomuotoa, ja on yhä lähelläsi, mutta ei se varmastikaan paljoa nyt lohduta. Voimia kuitenkin, ja lämpimiä ajatuksia  .

[VE!]

Mieheni ei ole mikään tusinapelle, jonka kanssa
tulisi ongelmia jo ensimmäisessä kaarteessa
ja eikä hän ole sitä tyyppiä, joka lyö
hanskat tiskiin, jos jokin asia ei suju
toivotulla tavalla.

Asioilla on tapana järjestyä.
Jos kaikkia mahdollisia ongelmia alkaisi jo etukäteen miettimään,
niin tuskin mikään onnistuisi.

Joo, ja päätöksestähän se on aika pitkälti kiinni. Niin ja siitä että molemmilta löytyy tahtoa ja kykyä puhua esiin tulevat ongelmat läpi (& tehdä kompromisseja  ).

[pirpaliina]

Oliko kuolema yllättävä, vai ehditkö yhtään valmistautua etukäteen?

Kyllähän se klisee ihan totta on, että hän on vain muuttanut olomuotoa, ja on yhä lähelläsi, mutta ei se varmastikaan paljoa nyt lohduta. Voimia kuitenkin, ja lämpimiä ajatuksia  .

Ei siihen ehtinyt valmistautua. Yhtenä hetkenä läsnä ja sitten yllättäen pois.

Minä uskon tuohon, että hän on lähelläni. Jotenkin se vaan luo lohtuakin.