Luin jostakin, että äänen värähtelyihin tullaan tulevaisuudessa satsaamaan.
Että siinä olisi jotakin paljon meille uutta, jota voidaan käyttää energiana ja parantavana voimana.
Minua on aina kiehtonut ihmisäänen erilaisuus. Olen seurannut omaanikin, mikä muuttuu eri tilanteissa. Jännitys ja pelko tekee sen äreäksi, rakkaus sulosointuiseksi.
Olen myös seurannut miestäni, kuinka hän puhuu puhelimessa. Äänensävystä arvaan useimmiten kenen kanssa hän juttelee, ainakin kun hän puhuu tyttärelleen tai toiselle naiselle.
Ja vanhat kehtolaulut, niiden yksinkertaiset sävelmät, hellät sanat!
Mikä on romaanien hieno viprato äänessä. Tai mustien ihmisten oma sävy.
Joidenkin ääni on laulava, täynnä eri sävyjä. Joillakin pehmeä tai karhea 'tupakkiääni'.
Oletko tehnyt omalle äänellesi jotakin? Puheterapiaa tms.?
Tässäpä äänestä, toivoisin teidän mielipiteitä ja huomiointeja. Ihmettelyä!