seuraava »

[kimo]

Näin unta, että yhden firman, johon olen hakenut töihin, toimitusjohtaja (en ole tavannut, enkä tiedä kuka hän on) antoi minulle avaimen ja kertoi, että mistä saisin rahaa. Tj sanoi, että hoida homma parhaaksi näkemälläsi tavalla ja että hän luottaa minuun.

itse yritän olla innostumatta liikaa, mutta jotenkin tuossa oli positiivisia merkkejä 

No totta tosiaan, olipas tosi positiivinen uni, ratkaisun avain on annettu sulle! Onnea ja menestystä! 

[Indium]

Unessa vierailin ensimmäisessa omassa vuokrakämpässäni, jossa ei nähtävästi ollut kukaan asunut minun jälkeeni. Se oli aivan tyhjä ja joka pinta oli valkoinen, ja olin tosi onnellinen ja tunsin itseni voimakkaaksi ja puhtaaksi. Oikein käsiäni levittelin ja tanssahtelin pyörähdellen iloisena.

Sitten mentiin äitini kanssa johonkin ikivanhaan kerrostaloon, ja katsottiin pienen pientä neliön muotoista asuntoa jossa ei ollut keittiötä eikä vessaa. Sen katto oli täynnä pitkiä loistelamppuja joita sai vähän käänneltyä, ja seinillä oli hirveästi pistorasioita, puhelinpistokekin joka seinällä. Ovea vastapäisellä seinällä oli ikkunoita koko sen leveydeltä. Päätettiin, että ostamme sen ja otamme vuokralaisen sinne. Mittailin mielessäni, että sinne saisi punaiset verhot ja opiskelijatytön asumaan.

Tavattiin siinä samassa talossa sitten kiinteistönvälittäjä, joka sanoi että sen pikku kämpän hinta on 40 000 euroa. Äiti sanoi, "Ei käy, me saatiin 35 000 euroa kun myytiin meidän talo, ja se on sentään talo!". Ajattelin tuota tapahtumaa (oikeasti siis totta vain se että tuo talo on olemassa) ja sitä miten sinne jäätiin myymisen jälkeen itse vuokralle. Lähdin, äitini jäi sinne sopimaan asioista. Rappukäytävässä oli siniset portaat ja tumman punaruskeat tiiliseinät, ja portaat eivät olleet kunnolla suorat eivätkä kierteisetkään. Mietin, miten niitä oikein kuvailisi potentiaaliselle asukkaalle.

Alhaalla oli pieni tila, josta lähti kaksi ovea ulos eri puolille taloa (kuten kerrostaloissa monesti on) ja jotenkin valitsin väärän oven. Päädyin roimasti alaspäin viettävälle kadulle ihmettelemään kahden kesätyöpaikan väliltä. Toisessa oli töissä vain huivipäisiä tyttöjä jossain ruoka/korukojun tyyppisessä hökötyksessä. Toisesta ei jäänyt sitten mitään muistikuvaa, paitsi että se oli joku sisätyö.

[Kuuhilda]

Ok.
Omituinen siirtymävaihe oli aamuyöllä. Pikkunen heräs vikisemään, ja minä poistuin unestani ja kysin voinko tulla takaisin. "Se riippuu Laurilasta", vastattiin.
En tiedä mikä tämä Laurila oli...joku johtaja vai? Epämääräinen aate on, että Laurila olis ollu joku johtohahmojen porukka, vähän tyyliin valamiehistö  
Mutta siis, Laurila?

Valitettavasti en muista, meninkö takaisin sitten, mitä Laurila mahtoi olla mieltä, vieläkö minut hyväksyttiin sinne jonnekin  

Tutkiskelin tuota Laurilaa nyt sitten.

Jääkärieversti Matti Laurila 1978-1982
Lapuan suojeluskunta.
Tuommonen sotajohtaja ollu meillä joskus.
En tosin tiedä miten sitä tähän liittää, mutta löysinpä nyt tuommoisen. Josko vaikkaolen ollut Laurilan sotajoukoissa edellisyönä

Laskin myös numerologisesti sen, mitä Laurilasta tulee, ja sehän on mestariluku 11, joka minua on "vainonnut" jo pidempäänkin.
 

[faerie]

Viime yö oli kauhea... Oksensin pari kertaa ja sitten vaivuin sellaseen "horkkaan". Näin unta eräästä tuttavastani, jolla oli smokki päällä ja hän ihmetteli koko ajan, miten kukaan ei huomaa että "Asia on niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin selvä, niiiiiiiiiiiiin selvä!! Miksei kukaan huomaa sitä!!" Mietin vain että mitä, enkä tajunnut ollenkaan.
Sitten kuljin läpi Manhattanin ja päädyin ostamaan vanhan kiinteistön eteläosasta, ja aloin remontoimaan sitä kahden kauppakumppanini kanssa. Se oli sellainen vanha pastellinvärinen kerrostalo, ja kävelin niissä tyhjissä rakenteissa ja ihmettelin, että miten minä nyt tällaiseen päädyin.

[Metsänkeiju]

Viime yönä heräsin 2.30 ja muistin ainoan asian koko yön unista: mies kertoi siinä mulle, kuinka jonkin asian/lääkkeen vaikutusaika on 108 tuntia. Ihmettelin pituutta. Muistin hyvin vahvasti sen, enkä mitään muuta, siinä olimme vain me kaksi.

Ed. iltana ilmaantui mieleen meille toinen tärkeä luku: 188. Jännää. 8:han on elämännumeroni, tai joku niistä..
Ideoita kellään..?

[Kuuhilda]

No joo.
Ainakin on tosi järkevä ja todellisen tuntunen uni ollakseen ihan vaan uni 

[Metsänkeiju]

Kyllä mulla tuli olo että voisi hyvinkin todella olla, edellisestä elämästäsi. Ellet oo justiin eilen katsellut suomalaista sotaelokuvaa
Mulle tuli intuitio, että se päivien lasku, liittyi jotenkin lapseesi, odotukseen? tms, ja olihan siinä lastenhuone vieressä.
Merkittävän tuntuinen uni.

[Tiigris]

Mä näin viime yönä, et olin jossain USA:n järvessä, suuressa vesistössä kahden ystävän kanssa uimapatjoilla; toinen mies toinen nainen. En oikeasti tunne näitä ihmisiä, mutta unessa he olivat läheisiä ystäviäni. Nuoria ja kauniita ihmisiä. Me makasimme patjoilla ja tasainen virta vaan vei meitä eteenpäin, näin oikein kartalla että menimme tyyliin USA:n päästä päähän ja todella kauniit maisemat vaan menivät ohi ja ihailimme niitä, kunnes tuli ilta ja saavuimme tyynelle suurelle järvelle, jonka tunnelma oli kuin jostain ihmeellisestä sadusta. Siinä hetken aikaa ihasteltuamme alkoi ilotulitukset joka puolella järven ympärillä ja se oli todella kaunista. Näin myös kaukana veden pinnassa sähköä (joka jotenkin tuli ilotulitteista  ), mutta tiesin olevani turvassa ja olinkin. Aivan tosi kaunis uni. 

[Indium]

Jännä kun joinain öinä näkee unia jotka on pitkiä kuin kokoillan elokuva, sitten nyt muistan vain väläyksen: Huusin jollekin "Ei ET SAA nähdä mun jalkaa!!" ja pistin sen, oikean jalkani, äkkiä piiloon. Itse kerkesin näkemään että mun varpaankynnet oli kasvaneet kamalan pitkiksi.

Muoks: oho, nyt tuli toista unta mieleen. Minä ja lapsuuteni rakkain ystävä, ja hänen kaverinsa Särkänniemessä. Kaikki pieninä lapsina. Monesti yritin heidän kanssaan samoihin laitteisiin, mutta en saanut kuin esim. takkini istuimelle, ja jäinkin jotenkin vahingossa seisomaan ulkopuolelle ja katsomaan kun laite pyörii. Troikka (joka ei kyllä ollut se oikea Troikka, vaan villisti pyörivä härveli vaan) oli jotenkin puolittain rakennuksen sisällä niin että sen yläosa meni katosta läpi, seisoin sen juurella ja juuri ja juuri näin miten se kehitti ympärilleen välkkyvän ukkospilven jonka läpi kaverini lentelivät laitteen kyydissä hirveää vauhtia. Lopulta se kutistui pikkuruiseksi ja minäkin olin ulkona katsomassa sen kutistumista keskelle nurmikkoaluetta, ja ympärillä oli joka puolella jonkin toisen karusellin osia, joita talkkari keräsi kottikärryihin. Mietin, että tuopas on vaarallinen laite kun palat lähtee.

Sitten oli tulossa pomminvarma laite, ketjukaruselli jossa oli parituolit. Sekin oli alaosaltaan sisätiloissa. Vanha herrasmies antoi istuimensa minulle. Tutkin sen ketjuja kuin asiantuntija ikään ja totesin ne kestäviksi. Istuin siihen, mutta nyt ne kaverini eivät olleetkaan kyydillä, itse asiassa olin ainoa koko laitteessa. Sitten tajusin, että koko laite oli ruokapöydän päällä eikä se noussut yläilmoihin ollenkaan, ja se pyöri liian hiljaa ja matalalla. Pöydässä oli valkea pöytäliina ja hienoja ihmisiä syömässä herkkuruokia, ja oikea jalkani upposi suoraan jonkun miehen kermavaahtokulhoon. Laite lopetti pyörimisen, menin hänen luokseen pahoittelemaan, ja huomasin että pöydällä oli isompi kulho puhdasta kermavaahtoa. Kysyin että saahan hän ottaa siitä lisää, hän sanoi "tämä on ihan ok" ja söi ison lusikallisen sitä johon juuli olin jalkani tyrkännyt. 

[Indium]

Minäpäs nyt ahkera olen tässä ketjussa. Tässä taas viime yön häröily...

Ajoin autollani kihlattuni kanssa, ja tulin rautatien tasoristeykseen jossa oli useita kiskoja vierekkäin. Lähdin ajamaan niiden yli, ja puomi laskeutuikin edessäni. Tietysti auto sammui, ja jotenkin se ei lähtenyt heti uudelleen käyntiin. Hyppäsimme autosta ulos, katsoin vasemmalle horisonttiin ja kirkaisin että juna tulee juuri näillä kiskoilla. Kauhun vallassa yritin käsin kiskoa autoa pois kiskoilta, mutta se vain heilui. Mietin olisinko ehtinyt yrittää autoa uudelleen käyntiin jos en olisi hypännyt pois tekemään noita turhia kiskomisia, mutta lopulta oli pakko väistää junaa.

Juna osui autoani vasempaan kylkeen ja se lensi monta metriä kun me katsoimme vierestä, laskeutuen sille tielle jolle meidän oli tarkoitus tasoristeyksen jälkeen kääntyä. Juoksin auton luo, ja vuolaasti itkien halailin sen nokkaa ja suutelin konepeltiä. Siinä meni pitkä tovi surressa, kunnes vihdoin avasin konepellin ja aloin tutkimaan auton vaurioita, ja totesin että sillä voikin vielä ajaa. Auto olikin vain pahoin lommoontunut. Ovetkin aukesivat, kojelauta oli vinksallaan ja varoitusvalot siirtyneet mutta ne kaikki toimivat ja olivat tulkittavissa oikein. Väänsin avaimesta ja se peijooni käynnistyikin vielä.
 
Sitten tuli kummallinen jakso unessa, että ajelin sillä eestaas Suomen poikki. Välillä jätin auton jonnekin ja kävin matkan toisessa päässä junalla, välillä menin koko matkan autolla. Tätä jotenkin kesti monta viikkoa.

Ja sitten olinkin lapsuudenkodissani ja tiesin että hetkellä millä hyvänsä äitini raiskaisi minut. 

[Ambrel]

heh, viime yönä näin kyllä taas mukavia ja jännittäviä unia. (:

mieheni keräilee harrastuksenaan kaikkien eri maiden euron kolikoita, ja minäkin olen sitten vaistomaisesti alkanut tarkistamaan kaikki kolikot mitä kaupoista saan itselleni, että olisiko ne sellaisia mitä miehellä ei ole vielä..
noh, viime yönä näin sitten sellaista unta että sain kaupassa  käydessäni monta sellaista jonkun harvinaisemman maan kolikkoa ja olin siitä aivan innoissani kun tiesin ettei miehelläni ole niitä.

[Kuuhilda]

No se onkin Soma semmonen juttu, johon sietää valmistautuakin

Minä näin unta, että olin haltijanainen jossain tornissa, ja lähettelin keltaisia ja oransseja energiapalluroita eläimille jonkinlaisena viestinä. Jotain lintuja yritin tavoittaa 

[Indium]

Mut hypnotisoitiin unessa naispuolisen terapeutin luona. Se kävi hurjan helposti ja nopeasti. Pistin silmät kiinni  ja näin hurjasti kieppuvia värejä ja myös kuvajaisen naisen kädestä, kun hän heilutti sitä edessäni, tarkoituksena se että hän "kiskoisi" minut hypnoosista ulos kun olisimme valmiita. Huoneessa oli muutama muukin ihminen, joiden tiesin tuijottavan minua intensiivisesti ja kuuntelevan mitä sanon, ja se oli häiritsevää.
 
Terapeutti kysyi mitä muistan syntymästäni. Näin keltaista. Sanoin että olin keltainen ja minua hoidettiin. Ajattelin ruskeaa, kukikasta vauvanpeittoa. Sitten jostain itse piirtämästäni elämäni miellekartasta hän poimi kaksi nimeä, ja puhui heistä kuin sisaruksinani. Kyselin ensin asian perään monta kertaa häneltä, sitten sanoin että eivät he sisaruksiani ole vaan rakkaita ystäviä, ja ajattelin tunteneeni heidät ala-asteella (tosielämässä nuo ihmiset ovat suht hiljattain tapaamiani kivoja kavereitani, eivät nyt niinkään rakkaita ystäviä). Sitten pimeni hetkeksi.

Joku sanoi "Siirrä oikeaa jalkaasi", napsautti sormia edessäni, ja havahduin. Seisoin, nojaten valkoiseen senkkiin. Pieni, siro nainen vihreässä asussa ja valkeassa päähineessä hymyili minulle ja kysyi mitä muistan. Aloinkin selittää, mutta sitten kysyin että kukas hän oikein on. Hän sanoi "Ei sen ole väliä. Olen vaikka joku siivooja". Selitin tosi ylimalkaisesti jotain. Sitten palasin terapeuttini luokse, ja kysyin häneltä kuka tuo nainen oli. Terapeutti vastasi, että nainen oli itse tehnyt hypnoosihoitoja joskus, mutta kokemukset olivat olleet niin huonoja että hän oli lopettanut. Kuitenkin hypnoosi oli jotenkin taitolaji ja hänellä (terapeutilla) ei itsellään ollut koskaan ollut ongelmia sen kanssa. Sitten hän nauroi, että olin äsken nukahtanut kesken hoidon, mutta se oli ihan OK ja jatkaisimme kohta. Uni kuitenkin meni oudoksi, hän alkoi näyttämään minulle ihmeellisiä venyttelyliikkeitä ja menimme johonkin suihkuun yrittämään jatkaa sessiota, kun remonttimiehet alkoivat metelöimään aikaisemmassa paikassa. Sitten heräsin.

(Muoks: Pikku tarkennuksia.)

[Metsänkeiju]

Indium "joku siivooja" ja sitten menitten suihkuun... ja terapeuttikin.. Siis henkistä puhdistautumista (lapsuuden myös voi olla hyvin toi hypnoosi kuvaisi, plus se vauvanpeittosi), tai arjen joistain asioista. (kulkee usein kyl niin käsikädessä..)
Mäkin olin suihkuun menossa viime yönä..


Itse muistin viime yön unesta aamulla jotain ihan erilaista kuin nyt yh'äkkiä..

Eka muistikuva: unessa olin jonkin koulun alakerrassa, ja siellä oli kahdet eri pesutilat, uudet ja vanhat (tää tulee varmaan uimahallista jossa käytiin ja siellä oli näin) ja kävin kahtoon sitä toista pesutilaa, olin ilmeisesti alasti (taas! viiime unessakin nakuilin ) ja kun näin ovelta miten paljon pesuaineita ihmisiltä on sinne jäänyt niin ajattelin että "lainaan" jonkun pesuainetta. Siellä oli kuitenkin joku nainen enkä kehannut hakea vain pesuaineita ja mennä toiseen pesutilaan. Uni loppuu siihen.

Tämä on yht'äkkiä päivällä muistamani: Isä sanoo mulle, että mennään vasta/aikoo mennä itse vasta kesällä mummon luo kylään. Minä suutun ja huudan, että SINNE PITÄÄ MENNÄ NYT HETI/KEVÄÄLLÄ! Tietäen, että kesällä ois jo liian myöhäistä..!

Mummo on vanha ja vanhainkotiin joutunut vuosi sitten.. Ja ollaan oikeasti ajateltu mennä nyt keväällä käymään, eihän sitä tiedä milloin ei mummoa enää ole.. Hän ei oo nähnyt kuin yhden lapsistani..

Ja aikoja sitten, oisko vuosi sitten, näin unen, jossa mummo oli rannalla, mustat vaatteet päällä, seisoi kivikossa/vedessä ja vilkutti mulle.
Mun oli pakko heti tuolloin soittaa mummolle, että onko hän kunnossa. Ja olihan hän. Äiti kertoi myöhemmin,
että silloin kun mulla nuorena oli vaikeaa, mummo kyseli kuulumisiani paljon, hän vaan TIESI että mulla on vaikeaa, vaikka vanhemmat koitti sanoa että kaikki on ok, kun eivät halunneet huolestuttaa..
Nyt kun ajattelen niin tulee olo siitä ranta-unesta, että mummo vain rakastaa ja huolehtii ja muistaa minua, siellä kaukana.

[Indium]

Metsänkeiju, hyvä pointti, mulla ei itselleni edes tullut mieleen mitään kunnon merkityksiä! Tuo uni oli kovin kummallinen, kun se ei mennyt yhtään solmuun tuosta hypnoosihommelista eikä siitäkään että 'nukahdin' välillä, vaan kaikki oli olevinaan tosi todentuntuista. Puhdistautumista kyllä totta vie tarvitaan, on kovin eksynyt olo itseni kanssa tällä hetkellä.

Tulipa väläys toisestakin viime yön unesta, jossa meidän kotiin oli tehty aivan hervoton kylppäriremontti ja siellä oli sen pohjalta valtava, vihreä suihkuosasto joka oli ihan käyttämättä (ja tämä oli minusta sääli). Jotain ihmisiä tuli meille ja he avasivat ovia jonne en halunnut heidän näkevän, koska huoneet olivat lattiasta kattoon asti rojua täynnä - itse olisin halunnut näyttää sen ainoan siistin huoneen. Joo-o, taidanpa tietää nyt sitten tämänkin merkityksen. 

Tuntuu että kaikki nämä mun viime aikojen voimakkaat, pitkät unet nyt käsittelee mua itseäni eikä esim mitään randomia mitä tv:stä olis tullut...ei vaan kaikkia pysty yksin tulkitsemaan.

Ja miksi viime yön unista jäi vihreä mieleen? Tietääkö joku?