seuraava »

[Kuuhilda]

Tuo oranssi ja sitten vaan osaksi oranssi, järjestysmies, muttei enään mutta vähän kuitenkin..kenties epävarmuutta ilmassa? Liittäskö ton oranssin nyt sitten naiseuteen ja äitiyteen?
Ja tuo stalkkaava ystävä... taisin löytää syyllisen, kun kerran uniinkin tuppaa 

Joo, tää on kyllä aikalailla päikseen

[faerie]

Näin viime yönä unta, että minun täytyi ohjata spinningiä ja juoksin laittamaan muistitikkua spinningsalin soittimeen kiinni. Se ei kuitenkaan onnistunut, vaan jouduin asentamaan iPodini soittimeen. Sekään ei alkanut soimaan ja tajusin, että minun täytyy äkkiä juosta hakemaan jokin laite, jolla saan musiikit kytkettyä soittimeen. Juoksin ulos rakennuksesta ja sateeseen. Harhailin kaupungissa, kunnes sain iPodiini jonkin tarvittavan lisäosan, ja lähdin takaisin. Kello näytti tunnin alkamisaikaa, ja yritin ehtiä saliin. Siellä oli kuitenkin jo toinen ohjaaja, joka oli aloittanut tunnin. Siinä vaiheessa hajosin ihan täysin, ryömin sen kuntosalipaikan käytävillä ja itkin vuolaasti kun en saanutkaan tätä työtä.

Sitten uni vaihtui. Olin jossakin vanhassa kaupungissa, juoksin ympäri tyhjää ja lumista keskustaa, ja nousin auton kyytiin joka lähti ajamaan maaseudulle. Ajoimme pitkin kapeita katuja ja päädyimme pellolle, joka kasvoi täynnä keltaisia kukkia. Auto suistui kapealta tieltä ja tipuimme pellolle. Samassa näin pienen, luonnottoman pienen miehen kävelevän pitkin peltoa. Mies näytti tonttumaiselta ja oli muutenkin epäihmismäinen. Hän puhui minulle kieltä, joka kuulosti aivan saksalta.

[Kuuhilda]

Sullakin on pieniä tonttumaisia miehiä

[Indium]

Helpotus oikeastaan, kun nyt en muista mitä unta näin. Tulin vaan sen kertomaan että nauroin ääneen Soman Ahtisaari-unelle. 

[Kuuhilda]

Ahtisaari teema ja Christine tappaja- auto

Ihania soman öiset seikkailut

[Ambrel]

Taas vaihteeksi näin unta siitä että mies on välinpitämätön minua kohtaan tai jotain muuta vastaavaa. s:
tällä kertaa olin antanut luvan miehelleni pettää minua, ja sitten myöhemmin unessa mietin että miksi ihmeessä olen tehnyt niin.

[Indium]

Nonnih, unessa olin yliopistolla jossain tunkkaisessa luokassa, ja opettajan johdolla käytiin läpi jotain laskuharjoituksia. Mä en ollut tehnyt yhtäkään. Yksi nykyinen ja yksi entinen kaverini kävivät yhdessä tekemässä tehtävän taululle, ja siihen kuului jostain syystä se, että he liimasivat taululle miehen kasvokuvia. Opettajakin kiinnitti huomiota niihin eikä siihen itse laskuun. Laskun tekijät häipyivät vaivihkaa, opettaja alkoi laulaa ja minäkin häivyin. Kello oli neljä. Katsoin ohimennen pientä fiikusta huoneen nurkassa.

Käytävä oli tosi pimeä ja pienikokoinen sheriffiksi pukeutunut (hattuineen ja tähtineen) vartija juoksenteli ympäriinsä hermostuneena ja kurkisteli ikkunoista ulos.  Menin kierreportaisiin joissa oli ylhäällä ovi, ja muistin että tähän aikaan pitää painaa mustaa nappulaa että ovi aukeaa. Vartija juoksi luokseni ja selitti jollain ulkomaan kielellä jota ymmärsin, että minun on muistettava painaa alhaallakin. Lupasin muistaa, ja samoihin portaisiin tuli hirveästi tummaihoisia miehiä. Osa heistä oli päättänyt mennä ulos eri kautta.

Sitten olinkin pihalla, oli tosi lämmin keli ja aurinko paistoi. Puhelimeni soi, harmaalla näytöllä luki että äiti soittaa. En vastannut. Minuutti kaks ehdin kävellä paljain jaloin nurmikoiden ja istutusten yli, äiti soitti uudestaan, ruudulla näkyi edellinenkin soittoaika. Vastasin "NO MITÄ NYT" ja hän kysyi mitä kuuluu. Sanoin että olin laskuharjoituksissa, hän sanoi "Sä olit varmaan tehnyt paljon!" ja en vastannut tuohon mitään, vaan aloin höpöttämään laulavasta opettajasta. En kävellyt ainoallakaan tiellä tai polulla, vaan edelleen nurmikoiden ja istutusten päällä. Yksi kumpu oli istutettu täyteen puolukkaa, oikein sianpuolukkaa, ja sen yli kävellessäni oikealla puolellani oli kuusi jonka oksilla oli valkoisia kukkia. Välillä vilkuilin taakseni ja näin jalanjälkeni.

Kävelin kirjaston ikkunan ohi, hylly oli jostain syystä ikkunaan päin ja siinä luki "PILKKI". Pilkkikirjoja vihreine takakansineen. Olin menossa kotiin.

[Indium]

Ääh toi mun uni itkettää mua, en tiiä miksi.

[Pakolainen]

Näin toissayönä varmaan ensimmäistä kertaa unta lasten kaitsemisesta. Sain 3 lasta hoidettavakseni koska näiden sukulaiset eivät jaksaneet hoitaa heitä, he tulivat lastenkodista tai jokin sen sortin orpotarina. Vanhin oli varmaan 15-vuotias poika, keskimmäinen oli varmaan 12-vuotias tyttö ja nuorin oli ihan taapero, ehkä vuoden vanha (poika?). Lasten hoitamisessa ei kumma kyllä ollut sen erityisempiä hankaluuksia, 1-vuotias oli todella itsenäinen, teinipoika oli kapinallinen ja tyttö leikki prinsessaa. Nukuimme jossain kaksikerroksisessa talossa yön, joka muistutti kovasti mummoni asuntoa, joskin se oli tyhjempi ja alakerrassa oli kaksi sijattua nukkumapaikkaa. Toinen yö samaisessa talossa oli vaikeampi, koska teinipojalla oli jotain kränää siskonsa kanssa. Kysyin miksi he yhtäkkiä olivat niin tukkanuottasilla, kun olivat muualla, missä ikinä unen aikana kävimmekään, kiltisti ja edellisen yönsäkin nukkuivat paremmin. Poika selitti syntyneestä, sisarussuhteessa tyypillisestä riidasta ("tuo vie mun sängyn ja kiusaa" tms.). Selitin sitten että kun hän on vanhin poika, olisi ihan hyvä ottaa rauhallisemmin ja kantaa enemmän vastuuta kun minä en kaikkialle ehdi. Pyysin tyttöä huolehtimaan vauvasta.
   Uni loppui siihen että kävelin pojan kanssa talon yläkertaan nukkumaan.

[Indium]

Nyt oli unessa jotain hirsimökkeilytouhua keskellä yötä jollain random porukalla - en kunnolla muista, mutta jossain vaiheessa päädyin porukan toisen osan makuuhuoneeseen, ja sielläpä olikin yksi tosi kovasti kaipaamani ja rakas ihminen. Juteltiin siinä ja käveltiin ympäriinsä, mentiin ulos mutta hänellä oli liian ohut paita päällä. Hän lähti hakemaan lisää vaatetta, seurasin pari askelta perässä ja iloitsin ajatuksesta että kun hän saa takin päälleen, hänellä on sitten parempi olla. Olin täynnä onnen tunnetta kun sain olla hänen seurassaan.

[boadiccea]

Yleensä en perusta hirveästi unien tulkinnasta, sillä tavallisesti en edes unia näe. Tai siis toki varmasti näen, mutta herättyä ei niitä enää muista. Nyt tosin olen viimeisen n. vuoden ajan nähnyt saman unen toistuvasti. Alussa näin unen n. kerran kuukauden tai kahden sisällä ja siitä lähtien useammin ja useammin. Viimeisen parin viikon ajan on jo ollut jokaöistä. Unessa olen samannäköinen kun olin ehkä n. 5-10 vuotta sitten ja jostain syystä pelkään ettei ulkoinen olemukseni ole riittävä vaikka tiedän näyttäväni hyvältä. Jotenkin samaan tyylin kun olisi menossa juhliin ja pelkää alipukeutuneensa. Olen nuoruuden kulmillani ja kannan mukanani valokuva-albumia jossa kuvia nykyisestä minästä, lapsestani, miehestäni yms. Lopulta tulen bussipysäkille ja pysähdyn odottamaan bussia, vaikka en tiedä minne olen menossa. Istahdan ja alan katselemaan kuvia, kunnes huomaan että joku yrittää vilkuilla kuvia. Kun nostan katseeni on pysäkki täynnä ihmisiä lapsuudestani, mutta omituista kyllä, kaikki ovat sellaisia kenen kanssa en ole kovin paljon ollut tekemisissä enkä lapsuuden jälkeen nähnytkään. Osa jopa sellaisia keitä en ole edes muistanut ennen unta. Ahdistun joka tapauksesta heistä ja painan albumin rintaani vasten, jolloin aina myös huomaan että kaikki ovat kääntyneet minuun päin ja tuijottavat. Sitten huomaan vieressäni kaksi poikaa ala-asteeltani joista toinen sanoo minulle jotain mutta en saa kunnolla selvää. Huomaan kuitenkin ivaa tai uhkaa äänensävyssä. Silloin kaikki aina häviävät ja jäljelle jää vain yksi tuttava teini-iältä. Hän on ilman paitaa ja täynnä tatuointeja ja tullut jostain reissusta, sillä kantaa mukana vihreätä putkikassia ja maassa makaa muita reppuja. Hän on iloinen ja vitsailee, mutta jostain syystä saa minut vaivautuneeksi. Lopulta hän tuo vitsikkäästi esille ettei hänellä ole rahaa, eikä sen takia saa bussilippua tai evästä ostettua. Alan miettimään miten minulla on tilillä vain jokunen kymppi ja käteistä juuri oman bussimatkan verran, mutta tajuan että minulla on kiire ja haluan vaan äkkiä päästä tuttavasta eroon, niin haluan antaa hänelle rahaa. Yhtäkkiä muistan että minulla on lompakossa ylimääräinen kaksikymppinen jonka joku antanut minulle ja annan sen hänelle ja samassa huomaan äänestä että bussi tulossa. Tähän kohtaan aina herään. Uni on jotenkin niin intensiivinen/ahdistava, että herään aina yltäpäältä hiessä enkä enää loppuyönä saa unta. Siksi olen yrittänytkin itsekseni miettiä mitä uni merkitsee ja miten sitä tulkita, jospa se sitten helpottaisi. En tosin itse ole ollenkaan päässyt jyvälle ja siksi käännynkin teidän puoleen. Toivottavasti tekstistä saa jotain selvää, on kiireessä kirjotettu, ja joku teistä saisi unesta jotain tolkkua!

[Indium]

Öö Boadiccea, mä en kyllä yhtään saa kiinni mitä unesi meinaa sinulle viestittää, mutta se on mielenkiintoista että näet sen joka yö. Täällä monesti unet hukkuu toistensa sekaan joten ehkä tälle voisi olla hyvä avata ihan oma ketju, jos joku muu tulisi tulkinneeksi. 

--

Väläys viime yön unesta: Kihlattuni on järjestellyt meidän keittiön uudelleen. Sielä on hirveän paljon enemmän tilaa koska kaapit ovat nyt sisäkkäin - hän on ihan yksin siirtänyt meidän megajäreän vitriinikaapin jääkaapin luo, jääkaappikin on siirtynyt. Ja sitten siellä on iso musta pöytä keskellä lattiaa. Hemmetin iso, musta, painava pöytä. 

Itse asiassa mä tajuan tämän unen.

[kosmonautti]

Näin muutama yö sitten unta, että mun piti mennä ravihevosen selkään ratsastamaan kilpailuissa. Sitä enne hepan vieressä mulle kiedottiin vihreää puutarhaletkua käsivarsien ympärille silleen löysästi kuin lasso ja molempiin käsivarsiin. Sitä kelattiin maasta rullalta ja katkaistiin lopulta. Sen jälkeen olis pitänyt hypätä pollen selkään, ja pelkäsin etten pysy selässä siinä vauhdissa. Herätyskello kuitenkin soi ennen selkään pääsyä.
Sitten seuraavana päivänä ihan todellisuudessa katselin kirsti melton sivuilta tietoa kentaureista yms. ja ensimmäisenä tai toisena avasin Varunan ja kas...siinä oli merihirviön selässä mies, jolla oli lassot käsissään ja jotenkin sen meriotuksen pyrstökin sekoittui mielessäni ihan kuin puutarhaletkuksi...omituista?  

[boadiccea]

Kiitos Indium, Pitääpi laittaa oman ketjun jospa joku eksyis lukemaan!

[Indium]

Eipä kestä

Nyt oli kumma uni. Olin ajamassa autollani tiellä pois lapsuudenkodistani, tie jatkui ja jatkui vaan viivasuorana hiekkatienä, ja mun ala-asteaikainen varsin tulinen kaverini oli mukana takapenkillä. Pysäytettiin auto ja noustiin ulos, oli kevät, aurinko paistoi. Tajusin että mun autoni tuulilasi oli kaarella sisäänpäin. Tölläilin sitä siinä ja ajattelin, "Eipäs ole kauhean virtaviivaista, haittaa mun etenemistä".

Istuin takaisin autoon ja aloin käsilläni pönnäämään tuulilasia ulospäin. Sehän humahtikin ulospäin, hihkaisin riemusta, aloin ajaa, mutta kuinka ollakaan se tuulilasi putosi mun syliin. Siinä sitten nolostuneena aloin jollain kumilenkeillä väsäilemään että se tuulilasi olisi siinä kunnossa kuin unen alussa.


No joo, tajusin merkityksen kun kirjoitin unen tähän.