Olin yksin asunnossa ja koitin piiloutua koska tiesin että vihollisia tulee... Aseita minulla ei ollut, mutta katsoin lokerikosta josko joku keittiötarvike olisi tarpeeksi hyvä ase ja otin jonkun suuren kauhan sitten.
Ensimmäinen pahis oli tulossa kulman takaa, ajattelin, ja löin ihmistä joka oli tulossa, hän tosin olin joku tuttuni tai muuten minun puolellani. Hän oli vähän tokkurassa jonkun aikaa kun olin lyönyt häntä mutta sitten hän virkosi ja oli kai tuonut aseita koska minulla oli Resident Evil 4 -pelin asevalikko jossa oli kaikenlaisia pyssyjä, ei hirveästi panoksia kuitenkaan.
Otin sitten kiväärin ja aloin ampua pahiksia jotka tulivat ikkunasta, paljon julkkiksia oli ja sitten samaan aikaan tuli myös ihmisiä jotka olivat minun puolellani ja he ampuivat vihollisia. Kiväärillä tähtääminen ja ampuminen oli hidasta mutta ajattelin että tämä on peliä eikä se haittaa vaikka minuun osuisi pari kertaa.
Itse en ehtinyt tehdä paljonkaan kun kaikki ihmisen näköiset olivat jo kuolleita, niin viholliset kuin minun puolellani olevat. Olin ampunut jotain koiraa tai muuta eläintä joka oli jotenkin kirottu/zombi tai jotain, mutta ampuessani se muuttui tavalliseksi koiraksi. Hyppäsin ikkunasta kadulle ja koira tuli mukana. Se oli aika pieni, taisi olla mäyräkoira. Halusin kantaa sitä sylissä jotta se ei jäisi jälkeen mutta se rimpuili pois sylistä ja käveli takanani.
Kävelin kadulla etsien poliisilaitosta jonne voisin ilmoittaa tapahtuneesta. Ärsytti kun en tiennyt missä poliisilaitos oli, ja muutenkaan kaupunki ei tuntunut koko ajan todelliselta ja selkeältä. Kuitenkin löysin poliisilaitoksen, tai päätin missä se on.
Menin sisään isoon huoneeseen jossa näin vain kaksi poliisia, eikä heilläkään mitään poliisivaatteita ollut. Huoneessa oli myös kaksi nuorta tyttöä pöytien ääressä tekemässä jotain koetta. Ihmettelin mitä noin nuoret täällä muka tekevät. Toinen poliiseista vahti tyttöjä kuin opettaja ja toinen puhui jonkun ihmisen, "asiakkaan" kanssa.
Sitten tuli joku nainen johdattamaan minua jonkun puheille. Menimme huoneesta pois ja matkalla kerroin hänelle itkuisesti että kauhea massamurha oli tapahtunut. Pian olimme huoneessa jossa oli vähän ihmisiä ja se näytti oikeastaan joltain museohuoneelta valkoisine seinineen. Nainen vei minut jonkun hieman tutun miehen puheille. Mies oli sisustussuunnittelija tai jotain sinne päin, en muista. Ihmettelin että miksi minun hänen luonaan pitää olla, eikö minua otettu vakavasti, olihan rikos tapahtunut niin poliisille olisi pitänyt ilmoittaa. Siinä sitten olin.
Oli muita unia, taisi olla shoppaamista ja olin menossa parin tyypin kanssa jonnekin minne he ostivat eväitä mutta minä olin tehnyt omituisia joulutorttuja joten en ostanut mitään.
Sitten minun piti kirpparilta löytää tietynlainen kaulakoru. Katselin koruja ja huomasin että siellä oli paljon minun vanhoja kaulakorujani jotka ilmeisesti olin vienyt myytäväksi. En löytänyt haluttua korua.
