seuraava »

[Indium]

Tämmönen uni tällä kertaa: Olin äitini luona, veljeni ja isäni olivat myös, oli kesäkuun puolivälin päivä. Sanoin jollekin tytölle että minulla oli itse asiassa yhä talviturkki karistamatta. Päätettiin lähteä isäni ja veljeni kanssa uimaan. Laitoin ylleni jotkut tosi pikkuruiset valkoiset alusvaatteet ja läpinäkyvän pitsineulepaidan. Kaivoin esiin bikinit jotka ovat sopineet minulle vuosia sitten, ja kaksi pyyhettä, vaaleansinisen ja pinkin. Meinasin ottaa vaihtoalusvaatteetkin, mutta enpä ottanutkaan. Lisäksi otin hammasharjan ja tahnan mukaan, ja ajattelin jo uinnin jälkeistä peseytymistä, miten sylkisin hiekanjyviä suustani.

Noustiin autoon, isä ajoi, veli oli etupenkillä, minä takapenkillä keskellä. Meillä oli vain hyvin vähän aikaa, joten sanoin että käyn vain kastamassa ja tulen pois. Isän ajotyylissä oli jotain tosi outoa, hän oli kauhean hermostunut ja auton kierrosluku kävi aina ihan tapissa (eli meni koko punaisen alueen yli) kun vaihde vaihtui. Ajattelin kirkkaan punaista Fiat Puntoa josta joku oli hänelle sanonut että aja varovasti, ja hän oli huudattanut moottoria ihan samalla tavalla.

Koko kotipaikkakuntani pellot olivatkin ohuen jään peitossa, ja jäällä käveli ihmisiä. Siellä oli siis ollut tulva joka oli peittänyt pellot, ja vesi oli jäätynyt. Mietin, miten kylmää järven vesi mahtoi olla, ja autossa keskusteltiin ääneen kuinka tuo tulva oli oikeasti peittänyt aivan kaiken alleen. Saavuimme risteykseen, jonka muistin kaikuna toisesta unesta, mutta jota ei ole oikeasti olemassa. Käännyimme kai vasemmalle siitä, ja vaikka äsken olimme peltojen keskellä, nyt molemmin puolin tietä oli puita. Edessämme oli viiden pyöräilijän sakki. Isä soitti auton soittokelloa (häh?) ja sitten painoi torvea, ja ohitti pyöräilijät. Sanoin viimein ääneen siitä kierroslukumittarista, ja hän vain sanoi että kyllä tämä saa kiertää yhtä paljon kuin edellinen auto. Kuuntelin moottorin ääntä, se kuulosti vähän huonolta.

Nyt edessämme oli jokin vanha punainen viistoperäauto, joka näytti meille vilkulla että saamme ohittaa. Vastaan tuli autoja koko ajan, mutta isä lähti ohittamaan. Vastaantulijat väistivät pientareen puolelle. Ajattelin auton turvatyynyä. Kaikki näytti menevän hyvin, kunnes jostain ilmestyi vaaleankeltainen kuorma-auton nokka, se ajoi suoraan meitä kohti. Hirveä tärinä, jotenkin havahduin, kysyin "Mitä oikein tapahtui?" mutta kukaan ei kuullut. Tiesin että jonkun kasvoissa oli hirveitä arpia.

Yhtäkkiä katselin kaikkea ulkopuolelta tuntematta maata allani tai mitään muutakaan, olin kuin irti ruumiista. Kuorma-auto oli pysähtynyt, meidän auto olikin heinikossa niin että perä vähän näkyi. Oliko isä ehtinyt sittenkin ohjata sivuun ja välttää nokkakolarin? Hän käveli tosi vihaisena tiellä, hän ei näyttänyt yhtään itseltään, tukka oli melkein hartioille asti pitkä ja vaalea ja kasvotkin olivat erilaiset. Kuljin hänen edellään selkä edellä katsellen häntä, nousten hitaasti ylemmäs ja ylemmäs. Hän sanoi jollekin sivulliselle hyvin painokkaasti jostain kassillisesta omia tavaroitaan. Tunsin outoa pistelyä ja sitten heräsin.

[meimi]

Minä näin taas piitkästä aikaa unta, minkä muistan.

Laitoin käsiäni exän käsivarrelle, tarkoituksena jotenkin hoitaa häntä.  Fiilis oli sellainen, että laitan nyt nämä kädet tähän, eihän mun käsis mitään voimaa tai taikaa ole, kunhan nyt pidän näitä tässä.  Siihen meidän viereen tuli joku mies, jotenkin ivallisen tai vähän puolikyllästyneen oloinen, tuli tunne, että hän oli vähän tuskastunut muhun, kun en luota kykyihini.  Hän näpelöi kämmenselkiäni, ikään kuin olis kevyesti kosketellut pianon näppäimiä.  Käsissäni tuntui voimakas sähköisku, putosin säikähdyksestä polvilleni.  Samalla jysähti, kuin ukkonen olisi jylissyt.  Itkin.  Ex oli vaan sivuosassa, en muista hänestä muuta, enkä unesta muutakaan.

Kommentteja? 

[nikki]

meimin uni kuulostaa Kheiron-käsi unelta eli tr  vaikuttamassa.
Indiumin unesta tulee taas mieleen autoineen, hammasharjoineen, miehineen, retro  ,
mielellään vielä 3 huoneessa transiittina. Punainen auto on jotenkin varoittava kuten Marsin transiittikin.

[meimi]

meimin uni kuulostaa Kheiron-käsi unelta eli tr  vaikuttamassa.

Niin, Kheironin paluu ollut hiljattain, mulla tuli sama tunne, että liittyy jotenkin siihen.  Mutta mitä tarkoitat 'Kheiron-käsi' unella?

[Kuuhilda]

Ja mulle tuli nyt mieleen tämä mitä yritin muistaa, että kohtasin unessa suden. Voimaeläimeni. Meillä oli jokin keskustelu, mutta suureksi harmikseni en muista siitä sen enempää  Oli jo kova työ muistaa tämänkään verran.
Mutta, kotikenttä on se asia, josta se tulee aina kertomaan, oma reviiri ja lauma. Omistaan huolta pitäminen.
Niiden parissa nyt voimaa tarvitsenkin kyllä.

[nikki]

meimi,
Kheiron sanana tarkoittaa "kättä".
Siihen yhdistetään käsillä parantaminen, käsiala, kiropraktiikka, käsityö, asioiden käsittely, kirurgia, joka aluntein oli taitavaa käsityötä.
Sullahan tais olla kuunpaluukin? Ja vaakakuu aviota, entistä yhteiseloa.
Eilen oli myös semisekstiiliketju    .
Jupiterhan kuvataan salamoita viskeleväksi jumalaksi ja Uranus on sähköistävä.

[meimi]

meimi,
Kheiron sanana tarkoittaa "kättä".
Siihen yhdistetään käsillä parantaminen, käsiala, kiropraktiikka, käsityö, asioiden käsittely, kirurgia, joka aluntein oli taitavaa käsityötä.
Sullahan tais olla kuunpaluukin? Ja vaakakuu aviota, entistä yhteiseloa.
Eilen oli myös semisekstiiliketju    .
Jupiterhan kuvataan salamoita viskeleväksi jumalaksi ja Uranus on sähköistävä.

oh... HUH!
Kaikki sä hoksaat ja tiedät.  Kaikki täsmää.  Kiitos!

[nikki]

Jos sulla meimi oli kuunpaluu, niin kuunpaluukartta ja sen lunar opposition kartta vois avata sulle myös untasi ?
Että mikä on sen todellinen sanoma, mihin se lunar oppositiolla huipentuu?

[faerie]

tiedättekö itsekin mietin tuota hilf mir! juttua. En ole saksaa opiskellut mutta jotain siitä tiedän kun tuttuja saksassa asuu. Hyvin kummallista.

Viime yönä kävelin yöllä pimeässä kaupungin keskustassa, oli kevättalvi ja hieman pakkasta. Torin läpi käveltyäni maisema muuttui ja kävelin puista siltaa pitkin kiinalaiseen rakennukseen. Rakennuksen yläparvelta pääsin sellaiselle jännälle telineelle, joka oli rakennettu suuren joen päälle. Joen päälle kaartui puita, joiden oksiin oli ripustettu paperilyhtyjä. Joessa ui karppeja ja se oli mielestäni aivan ihana paikka!
Istuskelin siinä hetken kunnes tajusin että hatara teline sortui altani ja tipuin jokeen. En kuitenkaan kastunut vaan jäin kuin seisomaan joen pinnalle. Vesi oli kirkasta ja näin pohjaan jonne tajusin uponneen minun toppini sekä jonkun harmaan mekon. Yritin saada niitä, mutten yltänyt. Lähdin takaisin kohti kaupunkia ja muistan vain ihastelleeni valopalloja joita horisontissa vilkkui.

[Pakolainen]

En ole muistanut mitään unistani vähään aikaan, ja ensimmäinen uni, jonka sitten pitkähkön tauon jälkeen muistan, on sitten viittä vaille painajainen.

Kuljeskelin ympäri jotain sattumanvaraista erämaata FPS-pelin kaltaisessa maailmassa. Unessa oli aikaisemmin tapahtunut jotain, jonka vuoksi riippuliitelin vehreyttä kantavien kanjoneiden välillä. Erään syvähkön kanjonin luona oli puinen mökki, talo. Laskeuduin sinne, ja sain tietää että ex-tyttöystäväni asui siellä. Ampuikohan hän nimenomaan minut alas riippuliitimeltä vai laskeuduinko itse? En muista.
   Kyseinen ex-tyttöystäväni on varsin tunnevammainen ihminen, joka rikkoo ihmissuhteensa niiden kanssa joita ei kiinnosta ottaa riskiä loukata muita lähellä oleviaan ihmisiä. Varsin diivamainen, joten en osannut odottaa näkeväni häntä keskellä erämaata. Exäni otti minut vastaan talossa, jossa hän käyttäytyi nokkavasti ja tuli naamalle, ja viimekertaisiin naishenkilöitä käsitteleviin uniini verrattuna - niistä unista on paljon, paljon pidempi aika kuin mistään unesta minkä olisin hereillä muistanut - minulla ei ollut henkilökohtaista tilaa, ei sananvaltaa tai suunvuoroa eikä minkäänlaista itsevarmuutta. Olin exäni spekuloinnin, sanojen ja päätösten vallassa. Hän ei kuitenkaan tehnyt mitään sen kummempaa. Muistan että uni oli vääristänyt hänen kasvojaan hiukan erilaisiksi, pelottavimmiksi joskaan ei lainkaan epäinhimillisemmiksi kuin väriltään, joka oli melkein hohtavan helmenvalkea pimeässä mökissä. Peliteema purkautui mökin sisällä ja pysyi poissa siitä vaiheesta unta eteenpäin.
   Mökistä jatkoin mystistä tehtävääni, jota en muista. Unen teema lieni siis loputon etsintä ja eteneminen jonkin perässä, mikä on ollut kokonaisvaltaisesti unieni pääteema. Törmäsin myöhemmin, jonkin sortin betonitalojen muodostamassa pikkukaupungissa, myöhemmän exäni asuntoon jossa hän eikä kukaan kämppäkavereistaan kuitenkaan ollut. Se ei ollut kaukana todellisuudesta koska kyseinen asunto sijaitsee tiiviisti rakennetulla alueella. Kyseinen tyttöystävä yrittää pitää tiukasti kiinni elämästään rakentamalla todellisuutta ympärillään ja kontrolloiden asioita.
   Asunto oli lähes tyhjä huonekaluista, vain pari patjaa siellä täällä, valaistus oli kummallinen enkä oikein nähnyt lamppuja missään. Paikalle ilmestyi kuitenkin ihmisiä, jotka puhuivat bileistä, kysyivät olenko kutsuttu ja tekivät selväksi olevansa jokainen oman sorttinsa nistejä. Joku oli ekstaasiriippuvainen, mikä oli minulle kummallista, joku oli kiinni joissain muissa muotihuumeissa, joku veti herskaa, toinen mainitsi amfetamiinin. Pyörittyäni jonkin aikaa huoneistossa, jossa tunnuin tyhjyydestä huolimatta parin mukaan tarttuneen unen luoman kaverini kanssa varsin hyvin viihtyvän (anteeksi kummallinen sanajärjestys, kirjoitan huonolla netillä enkä korjaa pahemmin tekstiä), yksi exäni kämppäkavereista ilmestyi paikalle. Hän oli tavallista asiallisempi ja puhui varsin vakavasti ja suolejevasti siitä että ex-tyttöystäväni saattaisi ilmestyä enkä olisi toivottu. Hän ilmestyikin paljon myöhemmin, ja kävi sanaharkkaan eikä minulla ollut tälläkään kertaa mitään valtaa minkään suhteen. Aikaa kului kuitenkin ja setvin asioita muiden paikalla olleiden kanssa.
   Palasin mökkiin, jossa toinen ex-tyttöystäväni oli, en tiedä miksi. Hän meni varsin pian tiuskittuaan uudelleen puiseen kaappiin. En ehtinyt hetkeä pidempään seisoskella paikallani kun kaappi avautui ja tumma, pitkähiuksinen hahmo oli kädet ojossa valmiina hyökkäämään kimppuuni aggresiivisen oloisena. Näin puolet kasvoista hiusten alta, ja olen suhteellisen varma että kyseessä oli mies. Pakotin itseni hereille, nukahdin uudestaan enkä nähnyt enää unia joita muistaa. Nukuin yleensäkin varsin huonosti ja pitkään, aivan kuin olisin taas vakavammin masentunut, ja olisin voinut nukkua ikuisesti verrattuna viimeaikaiseen unirytmiini.

[Ambrel]

heh, näin vähän aikaa sitten unta jossa minulle näytettiin kalenteria ja osoitettiin ensi viikon viikonloppua niillä mielin että mieheni on intissä kiinni tämän viikonlopun vaikka piti olla auki.
eilen sain kuulla että joutuu olemaan sen viikonlopun kiinni eikä nähdä kuukauteen.

[Sic itur ad astra]

Eilen teinkin yhdestä unesta avauksen ja sitä saa toki tulkita 

Kertokaahan, miksi unissani alkanut usein esiintymään selvännäkijää,noitaa,ennustajaa ja tarot-kortteja?
Mitä nämä meinaa?
Noita yhdessä unessa koitti laittaa jonkun kirouksen päälleni, mutta ohitin tämän ja sain jonkun ns.ikuisen vapauden.
Yhdessä unessa selvännäkijä lähti lähestymään minua, ja välillämme oli valtava energia ja joka suorastaan pelotti minua. Tuntui, että rintani puristuu siitä voimakkaasta tunteesta(joka ei kuitenkaan ollut paha/kipu). Pyysin ettei hän lähestyisi minua, koska se tunne vain voimistui entisestään ja hän kuitenkin tuli hiljaa luokseni. Kosketti minua ja meidän energia ns.sulautui yhteen. Hän sanoi unessa minulle, että "opit vielä käyttämään näitä omia voimiasi ja tämä tunne kertoi siitä,että sisälläsi on suurempi voima".
Sitten tuossa jokin aika sitten nostin parisuhteeseen unessa kortin ja se on maljojen ässä. Katselin korttia ja mietin "tämä on hyvä kortti ja kaikki kääntyy hyväksi".
Sitten toissa öinen uni, josta teinkin avauksen..  selvännäkijä siinäkin unessa.

Toivottavasti joku osaisi kertoa näistä jotain 

[leijonaharjainen]

Hmm, nyt kaipaisin omaan uneeni hiukan avausta, jos joku ystävällinen foorumilainen osaisi auttaa.

Näen siis usein unia, lähes joka yö. Eilen olin päiväunilla, niin näin pitkän, jokseenkin sekavan unen. Unessa oli mm.perheenjäseniäni, sekä jälleen kerran unessa oli mukana poikavauva, jota kannoin sylissäni. Olen noin puolenvuoden sisään siis nähnyt unissani usein poikavauvoja. Oikeastaan aina lapsi on sylissäni, ja siinä sitä hoidan ja hellin. Lisäksi unissa on todella todella suuri rakkaudentunne lasta kohtaan, ihan hereillä ollessanikin ihmettelen, että kuinka voinkaan unessa tuntea niin suurta rakkaudentunnetta. Poikavauvan esiintyminen unissani on lisäksi hassua sen puoleen, että olen sinkkuna jo pitkään viihtynyt, enkä kovin suuria vauvakuumeita ikinä edes potenut.  Osaatteko siis mitään sanoa näkemääni lapseen?
Takaisin eiliseen uneeni, kohtaan, joka eniten mieltäni vaivaa. "Lapsikohtauksen" jälkeen olin lapsuudenkodissani, samassa huoneessa ihastukseni (ihastus/kiinnostuksenkohde siis myös oikeassa elämässä, tuli nyt mukaan myös uneen) kanssa. Taidettiin jutella jotain suojelusenkeleistä yms. Sitten pyysin unessa ääneen, että voisiko suojelusenkelini näyttäytyä minulle, sillä en ole koskaan häntä aiemmin nähnyt. Sitten olkapääni/pääni ympärille tuli pieni, nyrkkiä pienempi kirkas valopallo hetkeksi pyörimään. Kohta se hävisi, ja edessäni huoneen toisella puolella oli hennon vihreää ja kirkasta valoa, kuin hiukan enkelin/ihmisen muodossa. Mitään selvää kuvaa siitä ei saanut, mutta selvä väri ja utuista enkelin muotoa tms. Vaikea selittää. Leijui mielestäni noin 10-20cm lattian yläpuolella. Sitten katosi, ja siinä vain taidettiin hiukan ihmetellä ihastukseni kanssa, mutta olin myös aika iloinen.  Sitten uni jatkui todella sekavasti, enkä itse asiassa muista enää oikein, että miten.

Mutta siis tämä toistuvasti unissani esiintyvä poikalapsi mietyttää, sekä se, että ilmeisesti olen unessa lapsen äiti? Ainakin tunteistani päätellen.  Ja nyt tämä kirkas valopallo/vihreä enkeli? Mitähän lie? Olen viime aikoina alkanut taas paljon miettiä henkisiä asioita yms, joten ehkä tämä näkyy unissakin sitten.

Kertokaahan ihmeessä joku, jos vain osaatte hiukan "verhoa raottaa". Kiitän.

[janskutin]

Pienenä näin unta monena yönä peräkkäin, että istuin perheeni kanssa sohvalla katsomassa telkkaria.
Yhtäkkiä ikkunan takana oli pieni enkeli joka näytti lelulta,se tuli lähemmäksi koko ajan kun se oli muutaman metrin päässä niin se muuttui piruksi. Rupesin aina tämän unen nähdessäni itkemään. Piru piti tappaa tunkemalla sormi sen pään läpi,piru oli kuin muovinen lelu ja erittäin pieni.

[sherry]

Mäkin kaipaisin vähän apuja osaavammilta foorumilaisilta

Näin muutama yö sitten unen, jossa olin menossa junalla jonnekin. Juna ei ollut kovin täynnä ja tyhjiä paikkoja oli siellä täällä, mutta kävelin silti pitkän aikaa vaunua edestakaisin etsien istumapaikkaa. Lopulta näin miespuolisen ystäväni ja menin hänen viereensä istumaan. Yritin jutella, mutta hän oli liian keskittynyt lukemaan kirjaa (/surffaamaan netissä/tms, en muista ihan tarkkaan). Totesin, että jään seuraavalla asemalla pois ja hän vain vilkaisi mua. En muista sanoiko hän mitään, ehkä korkeintaan vain ihmetteli että nytkö jo jään pois. Uni loppui siihen, kun olin nousemassa ylös lähteäkseni. Tunnelma oli hieman ahdistava ja painostava, inhottava

Mun kirjassa sanotaan, että "Juna vie eteenpäin runnovalla nopeudella, kaikki esteet sivuun työntäen. Tämä unikuva viittaa lähtemiseen, menneen taakse jättämiseen ja kehitykseen. Junalla kulkeminen on matkaamista halki elämän. -- Junalla liikutaan asemalta toiselle eli tavoitteesta tavoitteeseen. Junasta pois jääminen viittaa kehityksen taantumiseen. Et ehkä halua pyrkiäkään kovin merkittävään asemaan elämässä. -- Junassa istuminen enteilee, että sinua odotetaan määränpäässä."

Pari päivää ennen tuon unen näkemistä pyysin apua enkeleiltä, koska tiedostan itsekin olevani aika hukassa elämässäni. Mulla on koti, ystäviä ja opiskelu- ja työpaikka, mutta silti hölmöilen ympäriinsä. Päällisin puolin kaikki näyttää olevan kunnossa, mutta oikeasti mä en sisimmässäni tiedä yhtään mitä haluan, ja siitä johtuen hukutan epävarmuuteni ja tulevaisuuden pelkoni alkoholiin, juhlimiseen ja miehiin.

Olen melko varma, että siinä unessahan se enkeleiden vastaus oli, mutta en vain osaa tulkita sitä. Tiedättekö te sen tunteen, kun joku asia on ihan nenän edessä, mutta silti ette vaan osaa yhdistää pisteitä toisiinsa? Ei vain näe metsää puilta. Mulla on nyt just sellanen olo.

Jos vaan joku viitsisi edes vähän tönäistä mut oikeaan suuntaan, niin eiköhän asiat sitten pikkuhiljaa alkaisi kirkastua