seuraava »

[Indium]

Toissaöisessä unessa olin kaupungin keskustassa, suuren punaisen tiilitalon ulkoseinällä, ahtamassa kavereitani huonosti toimivaan hissiin joka muka veisi luokseni. Itsekin ihmettelin ääneen että asunko muka tosiaan näin lähellä tätäkin pytinkiä, että ihan hissillä pääsee. Ensin me vielä yritettiin väärään hissiin, sitten siirryin metrin kaks vasemmalle päin ja siinä oli sitten se oikea hissi. Se pysähtyi 30-40 cm liian korkealle ja sinne ei kaikki olisi edes mahtuneet kerralla. Kukaan ei ehtinyt kuitenkaan nousta kyseiseen hissiin. Taivas muuttui pinkiksi ja kauan aikaa paikallaan leijunut, stereotyyppisen lentävän lautasen näköinen ufo avasi lasikupunsa ja alkoi pitää meteliä, jonkinlaista omalta kantiltaan positiivista "hihhei, me tultiin nyt ja tästäpä alkaa meidän valloitusshow, ettekä tiedä mitä tapahtuu"-musiikkijuttua. Se pisti myös yläpuolelleen leijumaan valloitusshownsa nimen isoilla vihreillä kirjaimilla, unessa se kuulosti mielestäni poliittiselta mielenosoitukselta. Seisoin kuolleen veljeni kanssa tien reunassa kaukana äskeisistä hissitouhuista ja muista kavereistani. Meillä oli jotain käsissä, kartat varmaan.

Viime yönä sitten näin kamalan ahdistavaa unta jossa yritin päästä nukkumaan äitini talossa. Kävin makoilemassa eri paikoissa, kuitenkaan missään en saanut rauhaa. Löysin äitini hänen makuuhuoneestaan, hän oli jossain transsissa ja puhui vierasta kieltä, ja kun menin makaamaan hänen viereensä ja ravistin hänet hereille, hän katsoi minua pienen hetken suoraan silmiin ja katosi kokonaan. Siitä asennosta katsoin vasemmalle makuuhuoneen ovesta ulos ja näin kerrossängyn yläpetiin, ja siellä kuvajaisen itsestäni - kuvajainen istui siellä kädet jalkojen ympärillä ja kasvot vääntyneenä huutoon, tukka aivan lyhyt ja vaalea, ja muistin juuri käyneeni sielläkin makaamassa. Siellä toisessa huoneessa oli todella hämärää ja harmaata, äitini makuuhuoneessa ihan pikkuisen enemmän valoa siihen verrattuna. Jossain muuallakin näin välähdyksen itsestäni. Lähdin entiseen omaan huoneeseeni, siellä oli järjestys muuttunut ja kirkkaat valot päällä. Yritin käydä heti nukkumaan, peiton allakin makasin, mutta jouduin heti nousemaan ylös. Ihmettelin tietokonetuolia joka oli muuttunut kummallisen näköiseksi, ja käynnistelin siinä sitten jotain tietokonetta. Yritin kai sanoa jotain ääneen vaikka olin yksin huoneessa, mutta kasvoni olivat todella jäykät ja kurkkukin tukossa, en saanut yhtäkään selvää sanaa ulos.

[sherry]

No mää tuun taas selittämään omat uneni tänne kun muuten näyttää olevan niin hiljasta

Viime yönä näin unta, jossa istun henkivartijani ohjaaman auton kyydissä ja olen pukeutuneena hääpukuun. Pelkääjän paikalla istuu paras ystäväni. Jostain syystä myös hevonen pyörii vahvasti ja pitkään automme ympärillä ikäänkuin yrittäen päästä sisälle, mutta eihän sinne autoon nyt hevosta mahdu. Ajamme tunneliin, jossa kimppuumme hyökkäävät jotkin maantierosvojen tapaiset tyypit. Eräs niistä ampuu henkivartijani ja asettuu itse ajajan paikalle. Ystäväni soittaa poliisille, mutta ojentaa puhelimen kuitenkin minulle. En sano puhelimeen mitään enkä yhtään muista sanooko joku linjan toisesta päästä jotain, vaan puhelin jää ikään kuin "leijumaan" eteeni. Saman tien tajuan saaneeni tekstiviestin, jossa ex-poikaystäväni kyselee että monenkohan aikaan olen kotona ja selittää jotain työajoistaan. Ilmeisesti olemme sopineet tapaavamme ennen kuin hän lähtee töihin. En vastaa viestiin mitään, vaan uni loppuu siihen.

Mielenkiintoista, että olen nyt alkanut viime unissani nähdä tuota ex-poikaystävää paljonkin, vaikka olen muutamaan otteeseen jo katkaissut (tai ainakin yrittänyt katkaista) energiakytkökset meidän väliltä. Kai ne sitten kasvaa noin hurjaa vauhtia takaisin

Toisessa unessa seison portaalla ja katselen muutaman metrin päässä seisovaa pientä poikaa, n.2-3v. Emme vaihda sanaakaan, katselemme vain toisiamme yhtä hämmentyneinä. En tiedä pojan nimeä tai kuka hän on, mutta jostain syystä kuitenkin tunnemme toisemme. Pojan vieressä nurmikolla lepää kaunis valkoinen sulka.

Ehkä tuleva lapseni kävi vähän kurkistelemassa että joko täällä oltaisiin valmiita hänen tupsahtamiseen tähän maailmaan
Unen maisemakin voisi puhua sen puolesta, sillä olimme ikään kuin kahdestaan koko maailmassa. Aurinko paistoi ja vaaleanvihreää nurmikkoa oli silmänkantamattomiin, kaikki oli hyvin tyyntä ja rauhallista. Koko maisema ja tunnelma oli aivan kuin satukirjasta :

[Metsänkeiju]

Heipsun kaikille tutuille ja tuntemattomille, sitten hetkeen.

On ollut hyvin rankkaa. Mutta ylämäki on alkamassa. Tai se balanssi löytymässä. Pienin askelin, ihanin, elämä kulkee polkujaan, eteenpäin kantajaa kulkijaa, joka rohkeasti vain uskaltaa! Heh, runosuoni sykkii.

Mutta pyysinpäs eilen illalla, tähän kaikkeen vastausta, ratkaisua, jotain vinkkiä.

Ja sieltähän se tuli - muttei tällä kertaa mulle, vaan rakkaalleni. -Joka muistaa todella harvoin mitään uniaan..
Ennenkin ollaan unissaan oltu yhteydessä..

No, se vastaus, kun mies aamulla kertoi unestaan, purskahdin itkuun, puhtaisiin onnen (ja stressinpurku- myös ) -kyyneliin!

Hän oli nähnyt unta, että kuinka me elämme todella vanhoiksi yhdessä, näki meidät yhdessä fyysisesti miltä näytimme tosi vanhoina. Ja olimme todella onnellisia, yhtä Yhtä kuin nytkin, enemmänkin, ja tämä poikamme (jolla on eri isä ja joudumme ehkä jopa katkaisemaan narsisti-äitini takia, välit häneen.. hän on kauhessa ristitulessa ja siis muutti sinne 5,5 v:nä huoltajuuskiistan jälkeen, nyt 8 kk sitten. ) tulee olemaan silloin vielä elossa myös, mutta meidän lapset olisivat kuolleet ennen meitä, nämä 2 nykyistä yhteistämme siis.

Tässähän on symbolinen merkitys myös, mutta ehkä myös erittäin suora.  
Todella vanhana rakkaudentäyteisen parisuhteemme näkeminen, tarkoittanee että vinkki on parisuhteessamme ja rakkaudessamme ja sen yhteis-viisaudessa. Sillä minä kestän ja jaksan.


Ps. Kuin "jatkoksi tähän" sopii hyvin tämäniltainen pelikorteista ennustamiseni. Heti suoraan loikkas syliin pata7 = lisää onnettomuutta/tuskaa ja sen jälkeen, myöhemmin, samalla lailla vahingossa, pöydällä olleeseen pakkaan oli kääntynyt pata-akka, jonka tiesin jotain nyt tarkoittavan. Netistä löysin: pata-akka; vanhempi, etäinen nainen. (hhrrr kun menin kylmille väreille. se narsisti on aika hullu kun siltä lähtee hovi kävelemään..)

Et semmottii..  

[Corvus Leonis]

Oltiin kaverin kanssa mökillä ja kirosin rannan mutaista vettä sekä vastarannan leirintäalueen metelöiviä porukoita. Pian ajoi meidän rantaan moottoriveneellä joku vaalea nuori nainen sieltä leirintäalueelta, ja menin äkäisenä huutelemaan sille että mitä se meidän rantaan tulee. Poistui veneellään pikaisesti matkoihinsa mutta ilmoitti vihaisena tuoneensa meille vain kynän ja paperia, ja lisäsi jotain että "lähtisitte tekin sieltä jonnekin, mitä te siellä mökötätte", ja sitten me vaan oltiin siinä.

 : 

[SanctAstra]

Mutainen vesi tietää ongelmia tunteiden alueella.

[Corvus Leonis]

Mulle tuli mieleen Kato Vegan unesta sellainen juttu, että Kato Vegan ois hankala päästää ihmisiä omalle reviirilleen tunteitten saralla, ehkä ne omat tunteet on sekavia ja siksi vesi mutaista?

Täysin mahdollista.

Toisella kerralla pääsin jo sellaiseen valkoseen tilaan, jossa oli ikään kuin valkoisia huiveja roikkumassa yläpuolelta. Niihin tuntui hyvältä kietoutua, mutta ne paljastuivat kuitenkin muoviksi.

Life in plastic, it's fantastic!

[SanctAstra]

Mä en muista viimeisimmästä unesta kuin sen, että mun takareisiä kehuttiin kun ne niin hienosti lähtivät takapuolen alta alaspäin.


 

[Indium]

Olisi pitänyt kerätä tomaatteja laatikoista essun taskuun ja siitä kai viedä ne eteenpäin, mutta mulla ei ollut essua tai muutenkaan työvaatteita. Suunnittelin pukea pehmeät vaaleanpunaiset housut jotka roikkuivat henkarissa valmiina lainattavaksi. Sitä ennen käärin itseni märkään pyyhkeeseen joka myös roikkui henkarissa, mutta totesin että ei sen kanssa voinut töitä tehdä.

Tuo pyyhe oli samanlainen kuin minulla oli joskus varhaisteininä ja tomaattilajikkeilla oli tosi oudot nimet, kuin ihmisten piirteitä mutta ei kuitenkaan.

[Indium]

Keittiössäni oli suuri, tumma, kuuden ihmisen pöytä ja suuri astiakaappi. Niitä suunniteltiin siirrellä ja käännellä etteivät ne osuisi toisiinsa enää, vaan keittiöön kulkeminen, kaapin penkominen ja pöydässä istuminen olisi helpompaa -  yksi ihminen enemmän mahtuisi pöytään ja koko keittiö näyttäisi mukavammalta, tilaakin olisi enemmän. Pikkuisen olin huolissani jos se kaappi näyttäisi hölmöltä toisesta huoneesta katsoen, jos siinä vaikka olisikin huonon näköinen taustavaneri.

Kuulin erään ihmisen sanovan kahdesti nämä sanat, "Aion puhua hänelle käyttäen vain atonaalisia a, e, i, o ja u:ta", hyvillä mielin ja jopa odottaen tuota hetkeä. Ensimmäisellä kerralla hän sanoi niin minulle, toisella kertaa nämä sanat sanottiin isälleni, joka oli tullut jostain ovesta sisään mutta oli sen verran nurkan takana, että en nähnyt häntä, kuulin vain kun hän vastasi kiinnostuneena "ai jaa?!". Minulla oli tosi hieno, special limited edition Coldplayn levystä "A rush of blood to the head" ja kuuntelin biisiä "Speed of sound" ( http://www.youtube.com/watch?v=TahH7B_aUZc ) jotenkin hiljaisin ja liikuttunein mielin.

(Ei hajuakaan onko ko. biisi oikeasti tuolla levyllä, jos täällä vaikka on Coldplay-faneja heristämässä sormea )

[m.magia]

Olin makaamassa sängyssä, kun joku tuli tekemään energiahoitoa. Ihan ensimmäisenä tämä nainen otti jaloista kiinni ja moitti kuinka huonot energiat mulla on, siis kertakaikkiaan kamalat ja kaikki puhuu niistä ja samalla siinä selitti, että se johtuu siitä koulusta. Sitten mulle nousi siinä sen naisen hoitaessa jostain sisimmästä aivan kamala tunne, sellainen pyörryttävä ja musta ja luulin, että kuolen.

[Metsänkeiju]

ya:n uni sai minuun kylmiä väreitä.. vau.. ja hui..

Kertoo mielestäni lapsuudestasi, jotain pahaa on tapahtunut = niitä hirviöitä, etkä pääse pakenemaan, jotain turvatonta, kuin vain sinne omaan maailmaasi. 4:n vuoden välein tulo voisi kertoa numerologista kieltänsä, eli perheen luku, neljä maan elementtiä (täydellisyys maassa). Kellari toki kuvastaa juuri alitajuntaa ja sieltä menet sinne maailmaan. Voihan se olla aivan oikea joku "unimaailma" kuten itse pidän unimaailmaani "todellisena" ehkä jotain eettteriä minne sielu karkaa / dmt:päissäänhän sitä unessa ollaan. Dmt on muuten todella vahva psykedeeli. Ja sitähän aivot pumppautuu täyteen myös kun kuolemme. Se voi "jtn muuta, toinen taso" tai vaan harhaa. Sitä ei kukaan tiedä. Mutta viestejä sieltä saa, myös ennakkoviestejä jne, joten uskon että käpyrauhasemme onkin jotenkin yhteydessä universumin luovaan energiaan kuten me muutenkin olemme koko ajan.. No, takaisin uneesi.   Sinun tulee selvittää tuo lapsuuden / alitajunnan mörkö, joka on laittanut sinut pakenemaan. Se on lie tapahtunut juuri 4 vuotiaana. Kysele vanhemmiltasi jos et muista? Tai tee vaikka matka aliseen, alitajuntaasi visualisoiden, tuonne paikkaan, ja pyydä ennen sitä että tapaat siellä oppaan joka kertoo mitä tehdä. Ja sinä tulet tapaamaan. Suosittelen tuota visualisointia, itekin omat mörköni "pyydystänyt" näin, alkuun, jotta pääsee sitten itse työhön, eli paranemiseen.
Tuo okt on sinä, lapsuuden sinä, ja kellarin sokkeloisuus kertoi kuinka alitajuntasi on vielä hieman tuntematonta päivätajunnallesi. Sinun tulee tutustua siiihen, tarkkaile ajatuksiasi ja tuntemuksiasi eri tilanteissa, ja etenet. Onnea! Tuo on HYVIN merkittävä uni. Niin, ja sen sokkeloisuuden keskellä, kuitenkin Tiedät koko ajan, minne olet menossa, se alitajuntasi JUURI ohjaa sinua elämässäsi myös. Nyt rohkeasti tämän aiheen kimppuun niin pääset elämässä etenemään.

[Kuuhilda]

Oi hitsi minkä kuvan oot löytäny soma! Upee.
Eli hiukan uhkaavakin oli tuo joutseno  :

[unelmassa]

Muistin just, että viikonloppuun liittyi käärme. Taitaa uni liittyä siihen. Oon aina halunnut nähdä kyyn luonnossa (meillä kun niitä ei oikeasti ollut) ja siksi olinkin kai niin innoissani.

Kiitos Solnishko linkistä. Thuleian tupa on ihana sivusto.

Etkö sää oo nähny kyytä,minä tassä muutama vuosi sitten meinasin astua semmosen päälle,kun kävelin tuolla metsikössa.
Kyy lekotteli aurinkoa ottamassa, mut heti livahti karkuun..

[Indium]

Lumisateisena iltana yliopiston nurkalla kotiin vievä bussi ei pysähtynytkään minulle ja kahdelle muulle seurassani olleelle, vaikka bussin numero luki pysäkin kyltissä. Lähdin siinä paksussa lumessa juoksentelemaan kohti toista pysäkkiä.

[SanctAstra]

Ajelin unessani Hervannasta Kalevan kautta Tampereen keskustaan päin ja olin eksyksissä. En tiennyt minne ajaa ja ajelinkin erääseen liikenneympyrään ihan miten sattuu. Olin peloissani ja itkuinen koko ajan. En enää koskaan halunnut lähteä ajamaan autolla Tampereen keskustaan, niin siinä unessa pelokkaana ja itkuisena päätin.