seuraava »

[Indium]

Olin laivalla, seisoin pimeässä huonekaluttomassa huoneessa kahdestaan kaverini kanssa, hän oli oikealla puolellani ja alasti. Joku hoitajan näköinen tuli avaamaan huoneen ison panssarioven, ja kaverini piti mennä vielä toisen samanlaiseen panssarioviseen huoneeseen jonkin lääketieteellisen syyn (verikoe?) takia. Olin nähnyt "seuraavassa jaksossa tapahtuu" pätkän elämästäni, jossa oli kuvattu panssariovi pimeän huoneen sisäpuolelta ja siinä punainen digitaalikello, ja ympärillä kaikui huutoja "me ei päästä täältä pois!". Se tuntui inhottavalta tilanteelta sellaiseksi johon tietoisesti olin menossa. Mietin voisinko vaikuttaa asiaan, kuinka pitkälle elämäni tv-sarjaa oli jo kuvattu, menisivätkö myöhemmät jaksot sekaisin jos puuttuisin nyt asioiden kulkuun. Sen toisen huoneen luona huomasin, että oven punakelloinen lukko oli pienen luukun kannessa (huono sana, mutta en keksi muutakaan, sarana oli vasemmalla) oven keskellä, ja jättäydyin oven ulkopuolelle ja pitelin luukkua vasemmalla kädellä auki kun kaverini oli mennyt sisään ja ovi muuten suljettu. Näin ovi ei mennyt lukkoon, en itse ollut huoneen sisällä, siellä ei ollut pimeää, näin mitä kaverini huoneessa teki, eli "seuraavassa jaksossa" tilanne ei toteutunut millään lailla.

Näissä huoneissa oli jotain suihkuosastoja. Kaverinikin sanoi että menisi suihkuun, ja häipyi huoneen perille. Istahdin lattialle ja silti ylsin pitelemään luukkua auki. Viereisen panssarovisen huoneen (ovi heti edellisen oikealla puolella) sisältä tuli mallivartaloisia naisia bikineissä ja näin, että siellä suihkut höyrysivät kuumina, niiden sijoitus oli eri kuin siellä huoneessa missä kaverini oli. Mielessäni häivähti ajatus, miten omaan asuntoon nähden peilikuvan lailla sisustetut paikat vaikuttavat hienommilta kuin se oma asunto.

Kaverini tuli aikanaan pois ja hänelle sanottiin että kokeiden tuloksissa menisi aikaa, näytteitä säilytettäisiin kylmiössä. Sitten en nähnyt häntä enää. Tajusin olevani oman alani opiskelijoiden jouluristeilyllä ja laiva oli jo käynyt Ruotsissakin, mutta olin ollut aivan liian humalassa huomatakseni asiaa. Kävelin ison istutuksen/suihkukaivon ohi vasemmalta, tila oli kapea ja jouduin kävelemään vastaantulevan iloisen ihmisjoukon läpi. Lähdin nousemaan ylös tosi pitkiä portaita, joiden askelmat oli liimattu täyteen huonoja vitsejä, ja harmittelin että en ollut puhunut eräälle kaverilleni risteilystä tarpeeksi etukäteen, koska hän ei kai ollut muistanut tulla mukaan. Soitin jollekin ja sanoin, että koko risteily merkitsee minulle joka kerta vähemmän.

Rappusten yläpäässä näin taas yhden kaverini, joka kysyi näkisikö minua risteilyn jälkeen. Sanoin että ehkä näkisikin koska en ollut kovin innoissani lähdössä kaupungista. Hän kuitenkin sanoi, "Minun pitää lähteä, olen niin iso ja märkä". Minulle tuli hölmö olo ja möläytin ääneen, "Olit muuten äsken ihan just kuin isäni!" kun seisoimme rullaportaissa, hän ei sanonut mitään. Nousimme laivasta suoraan äitini vehreään, aurinkoiseen puutarhaan, ja sitten hän jo kävelikin kaukana pellolla. Minä istahdin konttorituoliin ja laskin sillä alamäen (jota ei oikeasti ole), mielessäni toistui "ei mitään väliä, hei, ei mitään väliä", matka päättyi mustiin letkuihin mäen alla.

Menin sisälle, äitini keittiöön ja siellä oli paras ystäväni. Hän oli lähdössä Thaimaaseen työmatkalle keskiviikkona tai lauantaina, ja koska hän tarvitsi sinne auton, hän oli päättänyt ajaa koko matkan valkeankiiltävällä autolla. Hämmästelin hänen päätöstään, ja hän kysyi tulisinko auttamaan häntä opettelemaan oikeanpuoleista liikennettä (unessa se oli 'se väärä puoli'  : ), koitin kovasti ymmärtää miten onnistuisi ajaa oikealla puolella tietä ja ohittaa toiset vasemman kautta.  Hän sanoi, "Kuule siellä on 27 astetta lämmintä", minä sanoin että hän tarvitsisi bikinejä, hän sanoi että pitää muistaa ottaa oikein monet bikinit matkaan että voi tehdä töitä bikineissä. Siinä kohtaa hän meni äitini jauhokaapille ja näin miten suunnattoman valtavat, mutta kauniit valkeat housut hänellä oli jalassa.

[Pakolainen]

Olin matkalla (jonnekin), odotin bussia. Lienin matkalla ostoksille. Minulla oli pitkä, musta takkini päällä. Näytin hyvin erilaiselta, otsani laskeutui paljon loivemmin, nenäni oli suurempi ja terävä - näytin ehkä korpilta, jos mielikuvitusta käytti. Partani oli tuuheampi ja pidempi, hiukseni laineilivat tummina puoliselkään saakka. Menin vanhalle ala-asteelle odottamaan - en tiedä miksi.
   Pian pari henkilöä saapui paikalle - opettaja, pyörätuolissa oleva henkilö ja kolmas jolla oli korvakorut, ehkä kulmakoru ja intensiiviset, suuret ja ruskeat silmät - ehkä partakarvaakin. Opettaja oli auttamassa pyörätuolissa istuvaa oikealla puolellani ja ruskeasilmäinen mies pysähtyi tuijottamaan minua pitkään - odotin että kyseessä olisi joku vanha tuttu, jota en muista ja joka yrittäisi alistaa (kiusata) minua. Sen sijaan hän sanoi (jotain sen suuntaista kuin):
   "Sinun pitäisi mennä sanomaan opettajalle miten sinua kohdeltiin."
   Olin heti kiinnostunut tästä henkilöstä, ja otin tuolin erään penkin vierestä - jostain syystä pihalla oli tuoleja jotka näyttivät kuuluvan luokkahuoneisiin. Otin penkin, koitin istahtaa siihen ja vetää sen henkilön luokse. Täpinöissäni tahdoin avautua hänelle ennen kuin vieressä olevalle opettajattarelle. Maa oli jäässä ja tuoli vain liukui tuota ihmistä kohti, vaikka tilannetta ennen asfaltti oli ollut kuivaa ja soralla päällystettyä. Nyt kaikki oli jään alla.

Aloitin lausetta monta kertaa; "tiedätkö, olet oikeassa--", "tiedätkö, en pitänyt siitä, että--", mutta tuoli vain liukui kuin noiduttu, enkä saanut sitä pysymään paikoillaan. Pian totesin:
   "Tällä hetkellä en pidä tästä tuolista." (kontekstista irrotettuna oudolta kuulostava lause). Päätin antaa tuolin lähteä liukumaan. Kukaan ei liennyt liikkunut ja takanani piti olla vain valkoinen puupenkki ja sen takana mäki, joten annoin tuolin lähteä lipettiin jalkojeni välistä. Sen sijaan nyt ruskeasilmäinen oli hiljaa ja tuijotti minua järkyttyneenä. Kuului kilinää, ja vilkaisin taakseni. Pyörätuolissa istunut makasi hiljaa siellä missä oli aiemmin istunut, sen sijaan hänen pyörätuolinsa oli (säpäleinä?!) siellä, mihin suuntaan tuolin heivasin. Rupesin pyytämään anteeksi monasti, että olin pahoillani, kysyin oliko toinen kunnossa mutta kukaan ei sanonut mitään. Menin avuttomana katsomaan pyörätuolia, joka sekin maan tavoin oli nyt jäätä, ja se oli tietysti korjauskelvoton. Opettaja katsoi minua kuin murhamiestä lähtiessään taluttamaan toista pois. En voinut kuin pyytää anteeksi uudestaan ja uudestaan. Ruskeasilmäinen vain tuijotti minua ja moitti, "katso mitä teit". Yritin epätoivoisesti ottaa omaa tilaa ja sanoin vastaan, että pyysin anteeksi, yritin olla avuksi, pyörätuoli oli siirtynyt taakseni vaikkei olisi pitänyt ja niin edelleen. Ruskeasilmäisen reaktio oli välitön:
   "Kaiken pitää kiertää sun ympärillä. Kaiken pitää olla 'minäminäminä', kun sinusta on kyse."

Herätyskello soi, pakotinkohan itseni pari sekuntia sitä ennen hereille, en muista kunnolla.

[Indium]

Mitäs ne tuolit merkitsivätkään, näköjään Pakolaisellakin niitä ollut?

Muutenkin mielenkiintoinen tuo hänenkin unensa. 

[Indium]

Joo tosiaan. Kiitos Nepparinen.

Hmmmm. Mun untani ainakin saa muutenkin sorkkia jos jotain tulee mieleen. Semmonen olo että en nyt ihan tajua siitä tarpeeksi.

[Pakolainen]

Sillä saattoi olla jotain tekemistä etten oikein unessa voinut olla paikoillani, vaikkakin lopussa tahdoin edetä enkä siinä vaiheessa enää kyennyt. Laiska minä kiittää tuolitulkinnasta.

Jostakin syystä tuli Saw-elokuva mieleen Indiumin unesta ja jotkut sota- tai kauhuaiheiset teemat.

[MinttuMari]

Osaisiko joku tulkita?

Menin unessa auton kyydissä rajavartioston ohi, muut jonottivat tulliin mutta meidän auto meni jonon ohi. Matka ei ollut pitkä, ihmettelin miten en ole ennen käynyt paikassa.

Auton kyydistä jäätyäni (vähän yli rajan), kävelin ja ihastelin maisemia..oli rantaviivaa (hiekkaranta) ja erään rakennuksen lähellä oli paljon kalakauppiaita tuoreitten kalojen kanssa. Kalat olivat sidottu tavallaan nyytteihin ja mietin unessa että nyt saan syödäkseni tuoretta kalaa (yleensä en paljoa kalaa syö).

Joka tapauksessa pääpointtina unessa oli nuo kalasaaliit ja se maisema/paikka mihin ihastuin todella paljon.

[unelmassa]

Etkö sää oo nähny kyytä,minä tassä muutama vuosi sitten meinasin astua semmosen päälle,kun kävelin tuolla metsikössa.
Kyy lekotteli aurinkoa ottamassa, mut heti livahti karkuun..

En. Jospa tänä kesänä sit!

Juuh, toivotaan niin..   

[unelmassa]

Etkö sää oo nähny kyytä,minä tassä muutama vuosi sitten meinasin astua semmosen päälle,kun kävelin tuolla metsikössa.
Kyy lekotteli aurinkoa ottamassa, mut heti livahti karkuun..

En. Jospa tänä kesänä sit!

Juuh, toivotaan niin..   

Adonai kanavoinnista kopsattu...
Mestarit, näin unta isoäidistäni, joka kuoli hiljattain. Unessa näin häntä saattavan kaksi muuta olentoa, jotka olivat hohtavan valkoista valoa. Isoäiti näytti hohtavan osittain. Meillä oli jonkinlaista keskustelua, ennen kuin he lähtivät, mutten pysty muistamaan, mitä se koski. Tämä on epätavallista, koska olen ennen muistanut tällaiset kommunikoinnit, tai muuten en muista koko tapahtumaa. Sitten oli musta käärme, mikä tuntui vanhalta ystävältä. Mestarit, haluan tietää, keitä nuo kaksi olentoa olivat ja mitä itse asiassa puhuttiin? Voisitteko jakaa informaatiota siitä, mitä tapahtui? Miten liityin tuohon käärmeeseen? -Suffian, Malesia

Vastaus:
Tarkkailit isoäitiäsi hänen kahden oppaansa kanssa, jotka tapasivat hänet, silloin kun hän teki siirtymän, ja auttoivat häntä sopeutumisessa takaisin ehdottomaan rakkauteen. Kaikki sielut tarvitsevat aikaa sopeutua raskaan fyysisen maakehon jättämiseen ja leijumiseen tuomitsemisen ja egon puuttumisen keveydessä. Niiden hehku oli puhdasta, isoäitisi hehku näytti, että hänessä roikkui edelleen vähän negatiivisuutta. Se on nyt kaikki poissa.

Keskustelu koski hänen hyvästejään ja toivettaan, että jatkat elämänmatkaasi. Hän sanoi olevansa maisemissa vähän neuvomassa sinua, jos ja kun tarvitset häntä. Hän halusi sinun myös tietävän, että sinulla oli vaadittavaa vahvuutta tehtäviesi suorittamiseen. Tiedostamattomasi muistaa sanasta sanaan, tietoisuutesi ei tarvinnut saada tuota tietoa.

Käärme on kuoleman ja uudestisyntymän symboli. Se on tuttu, koska olet käynyt sen prosessin läpi monta, monta kertaa. Se edustaa parantumista ja henkiinheräämistä. Käärmeet ovat osa symbolia, mitä lääkärit ovat käyttäneet varhaiskreikkalaisista lähtien kertomaan taidoistaan. Sinun täytyy vähän parantaa ajatuksiasi isoäidistäsi ja kuolemasta yleensä.

Käärme tuli luoksesi kertomaan, että tämä on suunniteltu kuolema, ja muistuttamaan sinulle, että se liittyy vain fyysiseen kehoon, koska sielu ei koskaan kuole. Se nousee ja saa uuden maakokemuksen ollessaan valmis.

[Pakolainen]

Ehkä MinttuMarin unessa oli kyse enemmän matkasta ja jostain uudesta/ei-niin-tavanomaisesta; muutoksesta, lomasta?

Minä en ainakaan ole nähnyt unta lihansyönnistä koskaan, vaikka B12-vitamiinin saanti jäi joskus menneisyydessä vähälle. Sen sijaan olen saattanut syödä lihaa unessa kun se ei vielä ollut laskettu pois (lähes täysin) ruokavaliostani.

[Indium]

Päästin ikälopun, ruskean, hiukan raitaselkäisen lemmikkirotan häkistä ulos äitini eteisessä. Se kävi keittiössä, ja hammasharja suussa mumisin sille että menisi ovesta ulos. Se ymmärsi ja meni kun pidin ovea auki. Keittiön puolella ikkunoista tulvi sisään kirkas valo, mutta eteisen ikkunasta näkyi tummuva ilta. Rotta istahti keskelle vesilätäkköä ja jäi siihen. Toisessa lätäkössä kökötti toinen rotta. Jäin naureskellen odottamaan, jos ne rakastuisivat.

[MinttuMari]

Ihan järkeen käyviä selityksiä kaikilla uneni tulkinneilla, kiitos 

[Liekku]

   Unessa heräsin kovaan kopsahdukseen,  lintu oli lentänyt ikkunaan, ja jäänyt roikkumaan jalastaan räystääseen,
   ihan ikkunan korkeudelle,..puistatti,  mietin siinä miten saisin sen alas, siihen heräsin.
  
   Eilen todellisuudessa oli samallainen lintu lentänyt ikkunaan ja kuollut,  roikotin sen jalasta metsään.
  
    Mitähän tämä voisi merkitä??


  
  

[Indium]

Hmmhmm... nyt en päässyt heti herättyä kirjoittamaan unta ylös, mutta jotain sellasta oli, että ensimmäinen oma vuokrakämppäni koskaan oli unen alussa aivan tyhjillään. Sitten naps, siellä oli asuntoesittely meneillään yhdelle uudelle kiinnostuneelle ihmiselle. Seisoin oven luona, ja olisin entisenä asukkaana tahtonut kertoa asunnosta asioita, mutta välittäjä tai mikä olikaan puhui päälleni. Tajusin, että hän tiesi siitä asunnosta vähintään yhtä paljon kuin minä, ja kertoi siitä hyvillä sanavalinnoilla asioita, jotka eivät itselleni tulleet mieleenkään mainita. Selitin silti että vaatekaappi oli irrallinen ja siirrettävissä, ja itsekin olin siirrellyt sitä että makuualkovi olisi toisen kokoinen.
Ja sitten vielä naps, asunto oli sisustettu aivan täyteen ihastuttavan kauniita huonekaluja ja pikkuesineitä. Vihreää ja valkeaa verhoissa ja seinillä, ja keittiö oli sellaisessa paikassa, että ihmetellen katselin oikein moneen kertaan että miten se voi olla siinä, ja ihastelin koska sinne oli oma ikkuna asuinhuoneen puolelta (kyseessä siis yksiö  ).

[body electric]

Mä näin taas pitkästä aikaa unta että olin muuttamassa sinne vanhaa kaukaiseen, ihmeelliseen kaupunginosaan jonka vain
harvat tuntee ja siin oli ihana tunnelma.

Toinen versio mielestäni tästä samasta unesta on sellanen jossa olen jossain keskiaikaisessa kiehtovassa kaupungissa, se voi
olla Saksassa, mukulakivikadut, ja yritän siinä selittää siskolle ja äidille että tulkaa yhä syvemmälle pimeiden ja kiehtovien
katujen ytimeen.

Nähtyäni näitä unia olen aina jollain tapaa onnellinen. Tänäkin aamuna, vaikka olen sairaana, näin juhannuksen  .  Ei täällä pk-seudulla noin vaan pääse terkkariin vaikka ois tulehdus, täytyy vaan tehdä itse diagnoosi, ostaa käsikauppalääkkeet, rukoilla ja toivoa ettei tarvi lähteä sairaalapäivystykseen.
Niin, kyllähän mä rukoilinkin ja ihan niiku se ois auttanu fyysiseen vaivaan, ihan oikeesti - ei ois ensimmäinen kerta.

Ehkä tää viime yön unikin oli tavallaan jonkinlainen turva.

Parina yönä on tullu kuuloharhoja ku oon nukkunu niin syvästi, tosin edeltävän viikon 5 päivän juhlat taitaa vaikuttaa siihen.

[Kuuhilda]

Mun unet on taas olleet kadoksissa pitkään. Ja sitten kun niitä lopulta tulee, niin voi pöh. Näin unta mun tytön yksistä sukkahousuista.
Tai siis varmaan paljosta musutakin, mutta vain nuo muistan