Viime yönä olin kapusin vanhan talon yläkertaan, jossa minua vartoi vanha nainen. Huone oli täynnä kirjoja, joista suuri osa minulle tuttuja ja tärkeitä. Nainen antoi minulle kaksi minulle erityisesti varhaismurrosiässä tärkeää kirjaa. Hänellä oli myös noihin kirjoihin liittyviä (samaa sarja tmv) kirjoja toiset kaksi, joita pyysin, mutten saanut. Kohta olinkin jo matkalla alakertaan, muuttuneena pikkutytöksi. Solmin kengännauhojani (vanhanajan varsikengät), ja kuulin, kun kaksi (nuorempi ja vanhempi) miestä puhui minusta, ja siitä, ettei naisen pitäisi luovuttaa minulle perintöään.
Unen ajan tiesin, että nainen kuolisi pian.
Olen availlut tätä, luulisin, että vertausta siitä, miten mieleni on toiminut tiettyihin tulevaan liittyvien asioihin ollessa kyseessä- ja kokonaiskuvaa meneillä olevista asioista.
Herättyäni unenpöpperöisenä eka salamannopeasti aivoihin isketyt ajatus oli, että nainen oli oppaani (joka on mahdollisesti siirtymässä taka-alalle). Kiinnostavaa sikäli, että en ole ennen saanut kuvallista visiota mukanani kulkevista. Todennäköisen ajatusyhteyden kyllä.
12.12 jälkeisenä viikkona olen joka yö nähnyt vähintään yhden hyvin symbolisen unen