Exät kiertää oveni kaukaa ja syystä. Sisällä olis niitä varten omat dynamiittipötkylät.
Taidan ihan aidosti vihata viimeistä jotenkin henkisellä tasolla, vaikka luulin kaksoisliekiksi. Ihmettelen tätä tunnetta, en siedä sitä henkilöä. Sen jälkeen kun lopetin rakentavat ajatukset hänestä, en siedä. Ja toinen, no, sitä ei viitsi mainitakaan.
Niin, kummallista vaikka on niin kauan aikaa kulunut. Se oli sen päiväinen sanojen syöminen ja kumppanuuden petos. Pysykööt poissa silmistäni vaan.