Minulla on pieni volpino italiano rotuinen koira Essi.
Hän on ihan omani, kultarakkaani. Tärkein kumppanini ja kämppäkaverini. Ihana ystävä.
Essi on hiukan päälle 2 vuotias, se on syntynyt maaliskuun alussa.
(http://i85.photobucket.com/albums/k57/carindala/essiploah.jpg)
Sitten minulla on valloittava viljakäärme poika Emppu, vajaa 3 vuotias, synttärit heinäkuun puolessa välissä.
Hän on mystinen ja rauhallinen kaveri, uteliaskin, tulee aina katselemaan jos jotakin tapahtuu terraarion lähellä. Pituutta löytyy pojulta jo vajaat 150cm, tarkkaa pituutta en tiedä. Normaalin värinen.
(http://www.geocities.com/carindala/uudet/emppukuikuilee.JPG)
Sitten meillä on vanhempien luona paperiton pystykorvaherra Jymy.
Hänellä on ikää 10 vuotta, elokuussa tosin täyttää 11. Kuulo on heikentynyt tässä lyhyen ajan sisällä, mutta muuten herra voi oikein hyvin. On saanut charmikasta harmaansävyäkin jo kuonon ympärille. :
Jymy on meillä syntynyt ja meidät omakseen se otti jo aivan pentuna, sillä sillä oli "syntymämerkkinään" valkoinen tassunpää. Muilla pennuilla ei ollut.
Jymy on ollut minulle vähän niin kuin veli. Se myös on minulle eränlainen "ikuisuuden symboli", en tiedä tarkalleen mistä se johtuu, jotenkin Jymy on vain niin ajaton olento. Ihan kuin se olisi aina ollut meillä. :
Onko ollut aikaa ennen Jymyä?
Joskus huomaamme puhuvamme tyyliin "..jos Jymy joskus kuolee...".
Mutta tässä vanha mutta vuodenaikaan sopiva kuva:
(http://i85.photobucket.com/albums/k57/carindala/oihelletta.jpg)