Kun tunnen ilmapiirin negatiivisena ympärilläni ja jos se on sellainen ilmapiiri, jossa minun itseni pitää päivittäin toimia, otan ja alan kyselemään.
Ja sieltähän löytyy. Ainakin työssä negaatiot purkautuvat aika reilusti.
Eli saan kuulla kunniani! Jos on aihetta, pyydän anteeksi ja kysyn miten voisin toimia paremmin. Jos tulkinta on väärää, niin korjaan kyllä aika reilusti. Ilma puhdistuu. Ja taas mennään hymyhuulin.
Samoin harrastuspiireissä. Huh, huh. Mutta purkaukset tekevät hyvää.
Jos tapaan sellaisia kehnojen värinöiden ilmapiiriä jossa ei ole pakko olla, liukenen enkä tuppaannu toisten.
Tarkoitit kuitenkin jotakin sellaista, mikä töhnä syntyy itsen ympärille ja usein itsen aiheuttamana. Sitäpä ei heti huomaakaan, kun se on jotenkin 'sisällä'. Se paha kun lähtee ravitsemaan mieltä, niin se saa aina vain suuremman otteen huomaamatta ja pian on ahdingossa, josta ei hevillä pääsekään ulos.
Siis miten huomata se 'töhnä'? Tapahtuuko se silloin, kun alkaa syyttelemään jotain ulkoista tekijää?