Keskinkertaisuus on harhaa!
Oli ihmisen työ miten keskitasoista tahansa ja hänen koko elämänsä raamit 'keskinkertaiset', käyttäytyminen huomaamatonta, niin hän saattaa olla täällä suorittamassa jotain erittäin haastavaa ja suurta universaalia tehtävää - ajatustasollaan, jolle emme näe...
Ajatelkaamme vaikka Madonnaa, supernaista, jonka pakarat ovat näin keski-ikäisenä vielä kuin teinitytöllä... Siellä hän roikkuu ristillä miljoonien ihmisten edessä ja laulaa... Välillä tanssii jumppatrikoissa... Discopallojen keskellä, joissa on aitoja timantteja... Kun on rahaa, niin saa (kaikkea hyödyllistä..)... Hän on kaikkea muuta kuin keskinkertainen. Onko hän PAREMPI?!
Tässä on nyt kyse ihmisten paremmuusvertailusta.
Se aloitetaan jo tarhassa, "sä osaat piirtää paremmin kun mä"... Parin vuoden päästä, eli koulussa, tästä "paremmuudesta" aletaan palkitsemaan kehuin ja numeroin.
Kaikilla meillä on syöpynyt mieliimme vanhempiemme, opettajiemme, median yms. auktoriteettien luoma kuva ihanneihmisestä,
joka kaikkien tulisi pyrkiä olla. Hyvännäköinen, reipas, kohtelias, liikunnallinen, aktiivinen, menestynyt työssään, perheellinen, hyvätuloinen, sosiaalinen.... Entäpä ne ihmiset, jotka eivät synny hyvännäköisiksi? Eivät halua perhettä? Eivät ole sosiaalisia luonteita?