seuraava »

[Riitta]

Siinapa se, sanoit sen hyvin kauniisti!

[Indico]

 : Kiva kun kelpasi.Oon kauhiassa flunssassa ja oikein kirjoitus on hakusessa, kovastikkin.
Mutta paa asiahan ois, etta juonesta sais kiinni

[^^Queen Nefertiti^^]

Jep. Kehityn. Mutta ihmettelen taas miksi törmään aina ongelmaisiin miehiin, joiden todella kuuluisi kehittyä. Vaikea tasapainotella edelleen henkisyyden ja normaalien halujen kanssa. Jos keskittyisi henkisyyteen ei kaipaisi kait läheisyyttä. Olisi henkiset tuttavapiirit, onhan nekin suht ok. Ja kaikki tuntuvat, niin moni, joko ongelmaiselta tai kovalta ja kiireiseltä. Sitä tarkoitan sillä että nytkin eräs ihastus taitaa olla ohi - saatan välittää jostakusta, mutta en jaksa ongelmaisia. Jää vain yksi tapaus, en tiedä kauanko jaksan flirttiä, pitäiskö tavata, miltä se sitten tuntuu, kun en ole kuitenkaan kovin ihastunut. No, joo.

[Indico]

Jep. Kehityn. Mutta ihmettelen taas miksi törmään aina ongelmaisiin miehiin, joiden todella kuuluisi kehittyä. Vaikea tasapainotella ...

Enhan pilaa paivaasi, sanomalla ettet sa niihin noin vaan tormaa   
Ihmettelin nuorempana, etta miksi aah  , niin komeat, mutta
pissiaivovellihousut osuu mun kohdalle, vaikka ite oon ihan toisenlainen.
Ja vuoristorata elamam alkoi..

Kun tekee matkan itseensa, menneisyyteensa, ja heikkouksiin ja vahvuuksiinsa..
Niin kylla ne niin ihanat ja komean vaarallisen dynaamiset
miehet olet ihan itse valinnut :
Been there seen that 

[^^Queen Nefertiti^^]

Eilinen kun ei ollut edes vaarallinen ja komeuskin oli vain suhteellista.. mutta kun tuli sellainen olo että siinä taas joku tarvitsisi henkisyytensä heräämistä, eikä juopottelua, niin mitä teen. Hän hermostuu jos sanon asiasta ja jos en, syöksykierre on valmis. Niin että en mielellään tapaisi tällaisia enää..kävihän sen edellisenkin kanssa niin, että kun olisi pitänyt kehittyä, mieluummin lopetti suhteen.  Alkaa olla vakiokäytösmalli, tosin nyt en ollut rakastunut.

Rupesin vakavasti miettimään onko rakastuminen ja ihastuminen harhaa. Vai onko TODELLA tarkoitus oppia jotain? Onko sielun rakkaus ja välittäminen harhaa?

[Mio]

Matka on pitkä ja polulla monta vastaantulijaa.. 

[Indico]

Rupesin vakavasti miettimään onko rakastuminen ja ihastuminen harhaa. Vai onko TODELLA tarkoitus oppia jotain? Onko sielun rakkaus ja välittäminen harhaa?

Taas jatkan paasaamistani.Niin kauan kuin tuollainen herattaa sinussa, juuri tuollaisia tunteita, sinulla on lapikaymatta asioita itsesi kanssa 
Usko minua..kun olet ehjempi..vastaava tilanne ei herata sinussa
minkaanlaista reaktiota, kiinnostusta kyseista henkiloa kohtaan.
Elat omaa hyvaa elamaasi ja annat muidenkin elaa 
Nain olet oikeasti itse vahvempi ja tosipaikan tullen vahvempi auttamaan tarvitsevia.
( Huh..tekstini kuulostaa ihan seurakuntapastorin puheelta  )

[^^Queen Nefertiti^^]

Kun olen ehjempi? Tuo harha-juttu nyt tuli napattua Aikainviisaudesta. Kyllähän suhteen jälkeen, kun ei tunne enää rakastavansa jotain henkilöä ja miettii rakastuako taas, koko juttu alkaa tuntua kyseenalaiselta. Kenties rakkaus on jotain pätkätyötä? On suuret tunteet ja kaikenlaista, ja äkkiä sitten ei olekaan vaikka mitä tekisi. Vai mitä valonkantaja ajattelee?

Auttamaan muita? En halua koko ajan olla auttaja, sehän tässä on se juttu.

[Tess]

Ehkä sun olisi GS aika unohtaa ne miehet ja oikeasti keskittyä omaan elämääsi. Mieti mitä haluat ja mistä nautit ja pyri siihen, ja rakasta oikeasti itseäsi. Et kai tuossa tilassa pystykään ketään auttamaan, vaikka haluaisit. Kuulostat ehkä hiukan pakkomielteiseltä tuon henkisyyden löytämisen kanssa. Ethän sinä voi muita pyytää henkistymään tai kehittymään, nehän on jokaisen omia asioita. Elämä kuljettaa kaikilla eri tahtiin ja eri reittejä, voi kun et noin tuomitsisi ihmisiä. Minusta henkinen ihminen voi olla sellainenkin ihminen jota ei pätkääkään kiinnosta astro.fi-foorumin asiat, vaan on muuten tyytyväinen ja tasapainoinen. Ties vaikka tasapainon saavuttaa jääkiekkokaukalossa kokiessaan yhteyttä joukkuetovereihinsa, niinkuin sinä pyrit yhteyttä kokemaan meditaatiopiireissä...

Yhdyn mielipiteeseen, että kohtaat näitä ihmisiä niin kauan kuin et ole uskaltanut näitä asioita kohdata ja työstää itsessäsi. Keskittyisit nyt vain itseesi. Olet muutenkin niin katkeran kuuloinen, että varmasti manaisit kuinka hyvässä miehessä tahansa esille näitä huonoina pitämiäsi piirteitä...Ehkä kykenet rakastamaan toista sitten kun rakastat itseäsi? Ja saat myös vastarakkautta?

Vihaaminen ei auta 

[Indico]

Hmmm. Sinun kannattais tutustua tuohon ihastumisen ja rakastamisen eroihin. Miten heijastat asioita ulkomaailmaan ja kuinka vastaan otat niita.
Se vaatii paljon toita ja hiljaista miettimista ( asian sisaistamista )
Kylla ne vastaukset sitten loytyy  

[Indico]

Hmmm. Sinun kannattais tutustua tuohon ihastumisen ja rakastamisen eroihin. Miten heijastat asioita ulkomaailmaan ja kuinka vastaan otat niita.
Se vaatii paljon toita ja hiljaista miettimista ( asian sisaistamista )
Kylla ne vastaukset sitten loytyy  

  Tess kerkesi mua ennen  :
Joo mun viesti oli Goldenille.
Olen Tessin kanssa samaa mielta.

[Valonkantaja]

Indico, tuo tekstisi oli hyvä... Ihastuminenhan on juuri sitä, näkee väläyksiä siitä omasta kyvystään rakastaa ja olla rakastettava. Se kohottaa itsetuntoa.

Mutta en minä pakene "oikeita" suhteita, olen sitoutuvaa tyyppiä sitten kun kolahtaa... Tiedän mitä on parisuhteen haasteet, ei ole hirveän pitkä aika siitä kun 3v.:n suhde loppui. Osaan kuitenkin pitää suhteessa sitä ihastumista ja kipinää yllä loputtomiin, vetää sen kuin ässän esiin hihasta keskellä tylsintä arkea ja tartuttaa sen vastapuoleen...

Nyt alkaa vähitellen tuntua, että uusi saisi jo niinkun tulla...

[Lari]

Samoja ajatuksia minulla kuin Tess:llä.

Minustakin on hieman ikävää kuulla että GS on yrittänyt muuttaa ja muovata kehitystä toisessa.

Ajattelen kuitenkin niin, että myöskään GS:n ajatusmaailmaa en aio pyrkiä muuttamaan. Mitä järkeä siinä olisi? Jokainen ajattelee niinkuin ajattelee ja tekee omat suunnitelmat elämästään.

Muutokset tulevat aina omasta päästä ja omasta tahdosta. Pakollisesta muutoksesta tulee painiottelu, I think 

[Tess]

Totta tuokin Lari!  :

[Indico]

Indico, tuo tekstisi oli hyvä... Ihastuminenhan on juuri sitä, näkee väläyksiä siitä omasta kyvystään rakastaa ja olla rakastettava. Se kohottaa itsetuntoa.

Mutta en minä pakene "oikeita" suhteita, olen sitoutuvaa tyyppiä sitten kun kolahtaa... Tiedän mitä on parisuhteen haasteet, ei ole hirveän pitkä aika siitä kun 3v.:n suhde loppui. Osaan kuitenkin pitää suhteessa sitä ihastumista ja kipinää yllä loputtomiin, vetää sen kuin ässän esiin hihasta keskellä tylsintä arkea ja tartuttaa sen vastapuoleen...

Nyt alkaa vähitellen tuntua, että uusi saisi jo niinkun tulla...

Mutta sehan on ihanaa etta pystyy tuomaan arkeen sen ainut laatuisuuden ja toiselle kivan tekemisen 
Ja onhan se arki ihanaa sellaisenaankin