seuraava »

[^^Queen Nefertiti^^]

Tänään on sellainen päivä, että kaikki netissä ja netin ulkopuolella suhtautuvat jotenkin nihkeästi kaikkeen mitä sanon. Paras olla hiljaa.

MINULLA ei käsittääkseni ole "pakkomielle" henkisyydestä, olen sen asian kanssa aika sujut, mutta henkilöt joita tapaan ovat oikeasti ongelmaisia. En aio lakata tapaamasta ihmisiä, vaikken rakastuisi, mietin vain mitä tehdä kun ongelmia tulee. Antaa jonkun tuhota itsensä vaan, tai muuta vastaavaa? En tiedä edes olenko katkera, olen vain realisti ja sanon asiat niinkuin ne on kohdattu. Pystyn antamaan paljon rakkautta mutta tapaamani miehet on 2004 lähtien olleet todella hankalia (2 kpl). Siinä välissä oli helpompi tapaus, joka itsekin ihmetteli että miten tämä näin helposti sujuu. Viimeisin hankala juttu (tätä ennen) loppui -98 ja ajattelin, ettei enää toistoa. Tiedän yhden henkilön, joka ei vaikuta ongelmaiselta, mutta hänelläkin naissuhteet vaihtelevat suuntaan ja toiseen.

Rakastan itseäni, minulla ei ole itsevihaa, en koe olevani ongelmainen, en ole missään "tilassa" mistä pitäisi olla huolissaan, muiden kanssa ei vain synny tunnesiteitä helpolla. Kanssani ihmisille alkaa muutosprosessi. Ennen muuten ajattelin että rakkaus olisi yksinkertaista, sitä vaan rakastuu. Sitten tulikin tämä henkinen kehitys ja äkkiä onkin tappelu siitä, kuka muuttuu ja miten muuttuu ja kenen kehittymistä saa toivoa tai ei. Ja on totta että koen ihmiset aika kovina nykyään. Unohtuuko täällä jo mitä olen ennen sanonut? Ihmisillä joihin tutustun, ON jonkinlaista kiinnostusta henkisyyteen, mutta ehkäpä se vauhti kanssani on liikaa. Pystyn tosin itse olemaan "vähemmänkin" henkinen tarvittaessa. En siis pakota. Eräskin imi tietoa kauttani ja sitten vain säikkyi.

Mutta tämä on ihan hauska kuulla nyt sitten palautteena, että jos joku on vaikka pahasti alkoholisoitumassa, niin hän tekee oikein ja minä teen väärin, jos huolehdin ja välitän=pyrin muuttamaan jotain ennen kuin tyyppi on juonut aivonsa pellolle. Selvä..vai sanoisitko sinä tästä kundeille, valonkantaja?

[Valonkantaja]

Jaa alkoholinkäytöstä...?

Tuo viimeisin mies oli kännissä joka pe-su, eikä ollut mitään pikkutissuttelua. Kyllähän minä joskus vihjasin että voisi juoda vähempi, mutta oikeastaan en sanonut sitten enää mitään. Kun ei se tyyppi lopeta. Päätin vaan että en ole enää tekemisissä sen kanssa...

Mun on aika paha moralisoida kenenkään alkoholinkäyttöä. Toki jos jostakin ihmisestä huomaa että se on alkanut juomaan huomattavasti enemmän, yritän ottaa selville miks tyypin on paha olla. Mutta itse juomiseen en puutu, se on jokaisen oma asia...

[^^Queen Nefertiti^^]

Sepä se kun minulla näkyy aina tulevan juuri ääritapaukset kuvaan. Ne, joilla esim juomiseen tai aineisiin tulisi puuttua. Jotain aina paljastuu kun vahingossa ihastuu tai saa jonkun intohimojutun jonkun kanssa. Niin, heidän sisäisen jumalaisuuden vastuullahan he ovat, mutta miten hyvin se ääni kuuluu heille, se on eri asia. Tietysti jos jonkun nyt on pakko tuhota kehonsa tässä elämässä niin saahan sielu uuden mahiksen, mutta tuhlaustahan se on. Surettaa kun joku ei löydä voimaansa ja on ahdistunut itsekseen, kun minä en ole. Tai vielä hullumpaa, ahdistunut rakkaudesta.

[ScorpioRising]

Mulla on Saturnus 7:ssa ja ihmissuhteet ovat olleet minulle opettajana niin kauan kuin muistan. Olen oikastaan vasta hiljattain tajunnut tämän. Vaikka pidän "ihmisistä", niin olen hyvin valikoiva ystävien ja kumppanien suhteen. Etsin ikään kuin täydellisiä ihmissuhteita. Mistäköhän niitä löytää? Uskoisin, että läksyni on: hyväksy ihmiset sellaisena kuin he ovat. Olen myös ollut herkkä ihastumaan, mutta varsinaisia suhteita on hyvin vähän, liekö se juuri Saturnuksen rajoittavaa vaikutusta?

BTW:luin jostain, että aurinko 7:ssa merkitsee sitä, että tuleva puoliso on hyvin "dignified", kunnianarvoisa, viehättävä. Ehkäpä tulevassa puolisossasi on/tunnet vetoa leijonamaisiin miehiin, näyttävyyteen ja teatraalisuuteen?

[^^Queen Nefertiti^^]

Kuka tuntee? ai joo, valonkantaja.

Minullahan on 4,7 tyhjiä ja Saturnus 5-huoneessa..tuo kyllä kohdallani kuulostaa just siltä, että kun sitten ihastuu/ rakastuu, tulee ongelmat kuvaan. Mutta tarkka kuvaus asiasta on tämä:
 

Saturn in the Fifth House    5th hs

You are more reserved about expressing yourself than most people. This may be because you are afraid of making a bad impression or because you feel you should live up to very high standards of behavior. It is difficult for you to play like other young people, because you feel that you are wasting your time. You prefer games that teach you something or train you in a useful skill.

You prefer to be around serious people, especially those who are older and, you believe, wiser than yourself. Unconsciously you think of such relationships as learning experiences.

Your reserve and shyness may lead to misunderstandings with people your own age, and you may find it difficult to form friendships with them. However, you will probably have a few relationships that are quite good, so you shouldn't feel especially lonely.

*Lue valonkantaja astrodienstin Astro click portraitista että mitäs ne planeetat siellä vaikuttaakaan.

[Valonkantaja]

Scorpio Rising, juu aivan! Mun miehet on ollu jollakin tavalla aina hyvin itsevarmoja, ulospäinsuuntautuneita supliikkimiehiä... Au-rapu poikaystävilläni oli kummallakin leijona nousussa ja muutenkin paljon tulta. Karismaa, sitä  pitää löytyä. Ei tavallista nyhveröä. 

Koen oloni tällaisen ihmisen kanssa turvalliseksi.

[Eufrasyne]

Ihastuminen on mahtavaa   

Mutta se täytyy osata erottaa oikeasta rakkaudesta 

Valonkantaja, olen monestakin asiasta kanssasi samaa mieltä   :

Toista ei voi muuttaa, ellei tämä itse halua.. toki pitää huomauttaa jos ei esim. pidä toisen juomisesta, jos asia ei muutu niin ei sitä ole kenenkään pakko sietää.. ja jos näin tekee on aivan turhaa olla muulle maailmalle vihainen omasta valinnastaan   :

 Paljon ihastumisia kaikille..

[Ave^^]

miksi mies on naiselle pakkomielle. hyvinhän sitä ilmankin pärjää.
kun ensin itseensä keskittyy, sitten vasta voi toista rakastaa.

ihastuminenhan on vain kemiaa, ei mitään henkisyyttä..

[Irish]

miksi mies on naiselle pakkomielle. hyvinhän sitä ilmankin pärjää.
kun ensin itseensä keskittyy, sitten vasta voi toista rakastaa.

ihastuminenhan on vain kemiaa, ei mitään henkisyyttä..

Luinpa tätä ketjua piitkästä aikaa, ja tuo viimeinen lause jäi pyörimään mielessä.. Öhm, miksi kemia ei olisi henkistä? 

Itse ainakin tunnen aina kasvavani itsenäni huippuuni, silloin kun olen ihastunut. Uskallan ottaa riskejä, saan annoksen ylimääräistä endorfiinia ja adrenaliinia vereeni ja toteutan itseäni. (Siis asioissa, jotka eivät millään tavalla liity ihastukseeni).. Siinä mielessä ihastuminen on minulle elämän eliksiiriä ja lisää motivoituneisuuttani elää tätä elämää täysillä.

Arvatkaas mitä, minä olen ihastunut.

Tai oikeastaan aloin ajattelemaan, että ehkä vaan innostun ihmisistä, koska ihastun myös naisiin, eikä siinä ole mitään seksuaalista. Ehkä olen käyttänyt koko ajan väärää termiä. Olen ihmisrakas. 

[Pikkusisko]

Irish, ymmärrän TÄYSIN mitä ajat takaa. Olen tässä suhteessa kyllä sielun sisaresi  Ja nyt kun EN ole ihastunut, en juurikaan jaksaisi edes elää.   

[Irish]

Hei, tässä ovat koko elämäni vakavat ihastukset ja seurustelut aikajärjestyksessä aurinkomerkeittäin.. Huomasin jotain mielenkiintoista. 

   

Minulla on aika suppea valikoima! Siis ei toki määrällisesti..  Vaan merkeissä.. Nuo ovat kaikki sellaisia, joiden kanssa on ollut molemminpuolista rakkautta, vaikkakaan ei olla jostain syystä sitten pystytty muodostamaan kestävää suhdetta.

Nyt on  putoamassa kelkasta ja  harkintalistalla.
Ihmettelen kovasti miksi ei esim. yhtään oinasta tai vesimiestä. 

[Irish]

No mä olen jo ala-asteikäsenä lukenut horoskooppikirjoja ja ollut kiinnostunut.. Tottakai eka asia mitä pojalta kysytään on sen horoskooppimerkki.. MYÖS kaikilta yhden illan tyypeiltä..

Huomasin ehkä jotain vähän liian hämmästyttävää
Isä 
Äiti 

Kaikki paitsi  stemmaa.. Paitsi kahden rapu-nousuisen kuumerkki oli  ja ne oli mun pisimmät suhteet.. Eli samoja merkkejä pyöritän kun äiti ja iskä! Jipii.... 

[Pikkusisko]

Mulla taas on merkkivalikoimaa  mutta kaikkia nykyisiä tai entisiä vaivaa sitoutumiskammo ja hullu tilan tarve.  Ehkä sitten minuakin jos peilejä toisillemme olemme. Ehkä hylätyksi tulemisen pelko on niin suuri, etten edes uskalla kohdata sitä ja jätän toisen ennen kuin mikään suhde ehtii edes alkaa. 

[^^Queen Nefertiti^^]

Miten olet Irish ikinä jaksanut rakastaa 14 ihmistä?

Tuo on minulle käsittämätön suoritus, huh huh. Pääsis edes siihen neljänteen asti. Puhun vakavista.
 

Itse kehittelen juttuja vielä kun edes ystävyydellä ei ole mahdollisuutta toimia.

Mutta ei voida sanoa että elämä ei ole mitään, jos ei ole ihastunut. Pitää vain tehdä muuta. Oli se muu mitä tahansa, työ harrastus henkisyys.  Aika lentää. Kai sieltä joku on tulossa. Olen muuttunut laiskaksi kuin exäni tuossa asiassa. AP kartta, liikahda jo..

Yulunga, mihin se suhteesi meni? Käsitin että olit rakastunut, sitten tauolla, loppuiko se kokonaan? Samoin taisi käydä aquariukselle?

[Irish]

Ei kai se jaksamisesta ole kiinni rakastaako vai ei. 

Huhhuh, nyt olen vähän pyörällä päästäni.. Sain nimittäin selville, että tuo ketä luulin jostain syystä neitsyeksi onkin rapu! Ja toissapäivänä baarissa tutustuin jälleen uuteen mieheen, joka on myös rapu. 

Voi voi..  Toisen kanssa vietin toissapäivän, toisen kanssa eilisen. Ei siis vielä mitään sutinasutinaa, mutta kuitenkin.. Kauheeta pyöritystä, nyt pitää alkaa tosissaan miettimään mitä teen, kun ei tämä ole kauhean reilua, vaikka ihan tapailuasteella ollaan. Ahneillahan on paskainen loppu!