olin jossain huoneessa joka oli suhteellisen laaja, mutta ei korkea...ei siitä ehkä tarkemmin...jollain tavalla terveyskeskuksen tai autotallin sekoitus, ulkona vihreää kesäluontoa lehtevine puineen.
siellä minut vietiin jonkun henkilön luokese, joka kai oli jonkinlainen lääkäri tai kirurgi, muttei sitten kuitenkaan.
no, hän kuitenkin teki mulle jotain, avasi otsani ja hiusrajan väliin viillon, jotta pystyin riisumaan nahkani ja pintakerrokseni pois.
ihan kuin olisin riisuutunut omista nahkoistani, ja siitä tuli jotenkin sellainen täysin minun näköinen "sukelluspuku", kasvoineen, hiuksineen kaikkineen, vain sisus irrotettu. pukeutumisaukko oli vain otsassa, pään alueella.
sitten en muista mitä tapahtui...
seuraavaksi muistan kuinka saan nämä omat nahkani takaisin (näkymättömiin) käsiini, ja alan pukeutua niihin kuin sukkahousuihin tai haalareihin.
en tiedä yhtään, miltä "nyljetty" kehoni näyttää, hetken ajattelen sitä, ja en haluakaan tietää.mieleen tulee, että en halua katsoa peiliin ja nähdä jotain punaista veripintaa. peilejä ei kyllä olekaan lähettyvillä...enkä varmaan tunnistaisikaan itseäni. olenhan kasvoton. sillä ei tunnu kuitenkaan olevan kauheasti merkitystäkään, tiedän että minulla silti on kädet ja kaikki jäsenet, en kyllä muista nähneeni niitä, mutta tunnen ne.
tässä vaiheessa katson nahkapuvun päähän tehdystä aukosta sisään ja tarkastelen sitä, siellä näkyy punaista, jotain kudosta ja säikeitä, punaista ja välillä jotain vaaleita jänteitä...se näyttää olevan hyvin koossa. tässä vaiheessa tunnen hieman pelkoa siitä, etten pukeutuessani riko itseni sisäpintaa, vaikka niin että (näkymätön?) varpaani tarttuisi johonkin jänteeseen ja repisi omien nahkojeni sisäpuolta rikki. pelkään ehkä että en saa itseäni takaisin päälleni.
ojennan kuitenkin näkymättömän jalkani sisään nahkapukuun hyvin varovasti, yritän olla mahdollisimman huolellinen. pukeutuminen onnistuu, ja sitten olen taas nahkoissani.
joku, lääkäri kenties tunnustelee hiusrajaani tehtyä haavaa ja sulkee sitä. tunnustelen sitä itsekin kädelläni, jostain näen että se sinertää hieman. tässä vaiheessa pelkään, sitä sormella tunnustellessani, että pysyyköhän se kiinni, haava tuntuu vielä hieman irtonaiselta. että vaan kasvot pysyisivät päässä. tunnen itseni hieman heikoksi, kuin leikkauksen jälkeen.
sitten en muistakaan paljoa tapahtumia, palan kuitenkin samaan laajaan huoneeseen missä riisuutuminen tapahtui.
uni ei ollut missään vaiheessa ällöttävä tai painajaismainen. outo kylläkin.
ennen unta oli lähettänyt energiaa ja tuntenut jotenkin puhdasta rakkaudentunnetta sinne jonne sitä lähetin. tavallaan en edes kenellekään persoonalle, vaan sielulle...ja tunnelma ennen nukahtamista oli pikemminkin hyvä ja ehkä hieman "haltioitunut".
tuotti kuitenkin tälläisen unen, jossa oli aika karmaisevan
näköisiä yksityiskohtia.
uni jätti voimakkaan latauksen sitä seuraavaan valveeseen. en edes osaa kuvailla, millaisen, mutta ei kuitenkaan ahdistavaa ja huonoa fiilistä. erikoisen.
:
? tuleeko kenellekään lonkalta mieleen mitä uni "kehoittaisi"?
se että keskiosa unessa oli ikäänkuin tyhjää, kun mulla ei ollut minä-pukua päällä. voisiko tälläinen uni kertoa siitä, että tietoisuus on käväissyt jossain kauempana siinä välissä, enkä edes voi muistaa mitä siellä tapahtui, vaan se vaikuttaa vain epämääräisenä tunteena.
kenelläkään vastaavanlaisia unikokemuksia?
