Täällä on yks "hullu" joka rakastaa syksyä ja talvea.
Kesä ei oikein tunnu kunnolliselta vuodenajalta.Rasittaa kun ihmiset menee kesästä niin sekaisin,kai siksi että se on niin lyhyt.
Liika valoisuus saa välillä aikaan tunteen,että jossain on bileet,joihin sua ei ole kutsuttu.
Mulla on pienestä asti tullut kesällä orpo olo..Ja aikuisena stressiä;pakko nauttia hampaat irvessä,aina kun aurinko paistaa.
Syksyllä olen ihan huumassa kun ilma alkaa viilentyä ja raikastua, ja ensilumi sävähdyttää aina.Mun mielestä talvessa ja kylmässä on jotain taianomaista romantiikkaa..Tietysti pimeys,kylmyys ja liukkaus on välillä epäkäytännöllistä,myönnetään.Hassua kyllä,pelkään pimeää sisätiloissa,nukun aina valo päällä.