seuraava »

[metsätonttu]

Sitäkö se onkin! 

Tämä kauneus...lohduksi,
koska on povattu tosi kylmää ja kovaa talvea.

[Asterix]

Pimeä on erilaista eri paikoissa.
Itävallassa pimeä tulee vuorilta ja tuntuu samettiselle.

Kesän ja syksyn illat/yöt ovat lämpimän samettisia.

Kesä on pidempi, syksy lämmin ja rumaa sade/loskakeliä
kärsitään vain hetken ennen kuin lumi peittää maan.

Joulu Itävallassa joulutoreineen on mielestäni lämminhenkinen.
Ihmisillä ei ole kiire ja vaan nauttivat kuumia juomia
ulkosalla ulkotulien lämmittäessä tapaillen ystäviä
jouluostosten lomassa.

Olen aina rakastanut talvea juuri Alppien läheisyydessä.
Muualla talvesta puuttuu jokin "henki".

Rakastan tätä maata!

[Kotkansilmä]

                               

                  Siinä sinulle talvi, tule vaan, niin katsotaan.

                    Suomalainenhan rakastaa kovia talvia, joo.

                     Euroopassa puhuvat säästä, kun säästä,

                      sivistyneesti, mitä tekee suomalainen?

                       Kiroaa ja nauttii siitä haasteena,

                        taas perk,,, tästäkin selvittiin.

                 Mitä tekee eurooppalainen? Kyselee oliko

             viinissä oikeenlaista pukeeta, ja jos oliko

          tarpeeksi, jotta voi naapurille kertoa, että

       kyllä talviaika voikin tuntua kovalta kokemukselta.


                                     

[metsätonttu]

Ilmankos olen usein haaveillut pääsyä johonkin Itävallan alppimaisemaan, johonkin pieneen kylähotelliin ja vaeltamaan vuoripoluille. Välillä naukata sellainen kuuma teerommi, josta olen kuullut ja jälleen jatkaa matkaa. Joten varmasti, Asterix, nautit.

Mutta kyllä minä nautin Suomen pikipimeästäkin talvesta, kipakasti narskuvasta lumesta ja pakkasen nipistelystä poskissani. Asuin kerran yhden talven loskaisessa Saksassa ja näin siellä jonkun Alaska-elokuvan, olikohan se 'Erämaa kutsuu'. Ja itkeä vollotin Suomi-ikävästä!

[Kotkansilmä]

                             

             Näkkileipään tottunut ei sittenkään

              pitkään jaksa patonkia syödä.


                               

[Asterix]

No sitä talvea ja vuoristoretkiä alppikyliin odotellessa.. :

Lämmintä on vielä päivisin noin 20 astetta,
eikä lumesta tietoakaan!

Viikonloppuna lähden vuoristoon valloittamaan erästä huippua
ystäväni kanssa.

Vaellusaika on 2,5 tuntia ylös ja sama mokoma alas.
Ajomatkaa Wienistä tulee reilu puolitoista tuntia, joten aamulla
varhain liikenteeseen.
Vuorille ei ole kiva jäädä, kun tulee pimeää iltasella.
Se nimittäin tulee erittäin nopeasti ja täysin huomaamatta,
ja se on tosi pimeää.

[Kotkansilmä]

                        :

              Ei se leipä helpolla irtoa siellä

                ylämaita vaellessakaan, joskus

                  kun täytyy laskeutua ihan

                    alas asti, ja yksin.


                           

[Riitta]

Tata tarkoitin iloisilla syksyn iloisilla valoilla kotipihaltani ja edessa "pyha kaupunki"

[Asterix]

Ylämaiden leipä on maukasta, sitä on runsaasti, sitä saa helposti
ja sitä on ilo ja nautinto syödä.
Voittaa Wasan näkkileivän ja pierettää vähemmän. :

[Kotkansilmä]

                             

             Kait sinne alppien katveeseen mahtuu, jopa

               persoonakohtaisia paukutteluja, eihän

                 sotke, eikä ilmeisesti voitakkaan

                   alppitorvien vienoa törähtelyä.



                                 

[Asterix]

 

LOL!

Tajusin juuri, miksi olen aina tuntenut oloni niin kotoisaksi
Itävallassa.
Minullahan on luontainen alppitorvi hanurissa!

[Astrobug]

Saisi tulla kohta pikkuisen pakkasta illaksi/yöksi, niin näkisi tähdet. Kaukoputki kaapista...

[Keiju71]

Ah, mikä ihanampaa kuin syksy ja myöhäissyksy ja sitten talvi. Alkuun nuo ihanan kirjavat lehdet, jotka auringon valo vielä kirkastaa. Tuntuu kuin kullalla kävelisi.

Sitten myöhäissyksy, kun lehdet ovat jo ruskeita ja puoliksi maatuneita ja sataa vettä kaatamalla pimeältä taivaalta... silloin tuntuu, että olen kotona... Silloin voin todella tuntea olevani yhtä luonnon ja kaiken kanssa. Joskus joku valo hieman valaisee ja häikäisee, mutta saan olla siinä märässä ja pimeässä ihan oma itseni eikä kukaan ole vaatimassa minulta mitään. Joka kesä odotan myöhäissyksyä, syysmyrksyjä, pimeyttä. Ja kun vielä ilman viileä kirpeys nipistelee kasvoja... Miten sen ajan saisi kestämään pidempään. *huoh*

Talvella lumi peittää kaiken alleen ja kaikki on niin puhdasta. Pitää vaan pukeutua kunnolla ja sitten mennä ulos kunnolliseen lumituiskuun kävelemään ja tietysti vastatuuleen  Ja kun kotiin pääsee niin lämpimään suihkuun/kylpyyn ja lämmintä teetä päälle.

Iltojen ollessa jo pimeitä on niin mahtavaa katsella tähtitaivasta, arvella, että mikä niistä on se edellinen koti. Kuinka paljon siellä onkaan elämää. Miksei kukaan sieltä tule tänne minua tervehtimään. Ja kuitenkin siinä pimeässä on niin hyvä ja kotoisa olo.

Tarvitseeko kertoakaan, että olen skorpionin aikaan syntynyt, vaikkakin keskellä päivää 

[Elämänilo]

Tata tarkoitin iloisilla syksyn iloisilla valoilla kotipihaltani ja edessa "pyha kaupunki"

Hei "Diamond"

Ihana yömaisema

Millainen lämpötila siellä Isralelissa on?

(http://www.animation-station.com/trees/trees/trees001.gif) (http://www.cosgan.de/images/midi/verschiedene/s020.gif)

Täällä on ruska-aika;
lehdet eivät ole vielä pudonneet
- lämpötila nyt + 10 astetta ja sadetihkua
- jonain yöllä on käynyt jo + 0,3-asteessakin


    Elämänilo   

[*Alkmene*]

Kyllä minäkin pidän pimeästä vuodenajasta. On ihanaa kun voi poltella kynttilöitä (näkyvästi)ja olla niiden valossa. On kaunista katsella lyhdyissä palavia kynttilöitä ulkosalla ja matkan päässä siintäviä kaupungin valoja. Merellä vilkkuvia laivojen valoja katsellessakin voi vierähtää hetki.
Talvella lumessa välkkyvät lyhdyt on kauniita jne.

Mutta, jos katson jonkun kauhufilmin ja minut viedään keskelle synkkää metsää, niin silloin saa mielikuvitus siivet alleen ja koen 'kauhun' hetkiä. En pelkää pimeää, vaan pimeässä, jos saatan itseni sellaisen mielentilaan.