seuraava »

[kitiara]

uskon ja ateismin välillä voi käydä mielenkiintoisia keskusteluja ja itse rakastan tästä aiheesta puhumista, koska siinä on niin monta vastausta.
 eli, mihin uskotte ja miksi?
 olen aika hankala ihminen. uskon että jotain on olemassa, mutta en vain osaa kutsua sitä jumalaksi (kirjoitn pienellä, kunnioittaen kaikkia uskontoja). niinpä kutsun sitä jumaluudeksi tai yksinkertaisesti energiaksi. mielestäni uskonnosta saatetaan joskus tehdä jopa turhankin mystistä, jolloin on ymmärrettävää, että ihmiset eivät vain voi uskoa sitä.
 itse olen eronnut luterilaisesta kirkosta (enkä ole liittynyt mihinkään), koska mielestäni se oli liian rajoittavaa. uskon, että uskominen Jumalaan ei vaadi mitään erityisiä rituaaleja, kirkossakäymisiä, tai että Jumala on sellainen, joka tuomitsee kaikki. Enkä pidä ajatuksesta, että Jumala olisi vain mieshenkilö.
 mutta kertokaa omat kantanne

[metsätonttu]

Minä varmaankin olen panteisti eli uskon, että hyvän voima (jumaluus) on kaikkialla elollisessa luonnossa, mukaanlukien ihmiset ja itseni.

Mutta uskon uskon voimaan myös, eli kunnioitan jokaisen toisen uskoa, jos se antaa hänelle lohtua, tukea ja henkistä rikkautta. Tekopeliä minun on vaikea kunnioittaa.

[aQuarius~]

itselläni on melko samanlainen asenne kuin sinulla, kitiara. En usko raamattuihin tai USKONTOON, uskon kaikkeen muuhun. Itse en ole ikinä kuulunut kirkkoon ja hyvä niin, i have my own religion about life.
En kyllä tuomitse niitä jotka taas uskovat uskontoihin (järkevästi taas selitetty  )yms, vaan pikemminkin ois tosi mielenkiintoista keskustella ihmisen kanssa joka elää täysin uskontonsa mukaan!

[maarita]

Minä uskon Jumalaan ja Hänen olemassaoloonsa meissä, ja koko luomakunnassaan.

Siksi uskon myös jokaisessa meissä asuvaan hyvään.

Olen kyllä seurakunnan jäsen, mutta en tarvitse etsiä sieltä Jumalaa.


     maarita           

[sawotar]

Itse uskon siihen, että on korkein voima, joka saanut näin kauniin evuluution aikaan, ihmiset, puut, meret, kivet jne jne meille se on jumala ja joillekkin budha ja allah, eikös se mene niin että''Rakkalla lapsella monta eri nimeä''
Ehkä vankemmin uskon sitä mitä näen ja koen

[Jinx]

Yritän parhaani uskoa itseeni, ja se kyllä tuottaa onkelmia ja pään vaivaa... 
Sitten kun sen olen saavuttanut niin katella sitten niitä muita juttuja.. 

[härkä-69]

Rakkauteen  

[remppa11]

Mä uskon Jumalaan,karmaan,henkimailmaan.....uskon että on olemassa taivasten valtakunta jossa meille jokaiselle on omat oppaat ja enkelit.
En usko olleskaan kirkkoihin enkä pappien saarnoihin,inhoan sanaa uskonto,sen varjolla tehdään liikaa pahaa ja rahaa.

Minulle jumala ja taivasten valtakunta ei ole sotaisa eikä tuomitseva,se on jotain aivan muuta.Uskon että synnymme uudelleen ja niin usein kunnes olemme valmiit suureen joukkoon taivasten valtakuntaan.

[Riitta]

Uskon hyvyyteen ja parempaan huomiseen, uskon karmaan-etta jos teet hyvaa niin saat hyvaa jos teet pahaa niin saat myos pahaa 

[metsätonttu]

Minä näen ehkä tuon karman vähän toisella lailla. Karma on kuin oppikirja, jota ulkoa opettelemalla et selviä tehtävistäsi, vaan kokemalla siinä olevat asiat. Ne pitää käydä läpi hyvällä tai pahalla.

Kyseenalaistan edelleenkin sen, mikä on hyvää mikä on pahaa. Kuka sen tietää? Kuka osaa rajan vetää? Ehkä jokin syvempi minussa. Mutta kuulenko sitä aina oikein tässä elämässä? Onko jollakin tasolla enää olemassa hyvän ja pahan kahtiajakoisuutta?

[Rakkauden enkeli]

Uskon Luojaan, joka on kaiken luonut. Luoja on minulle = rakkaus.  Luojaa voi jokainen kutsua millä nimellä itse haluaa. Jumalaksi, Allahiksi tms. Luoja on kaikki ja ei mitään, lähellä ja kaukana, sisällä ja ulkona, näkyvä ja näkymätön. Luoja, hänen energiansa ilmenee kaikkialla ja kaikessa, eikä ole suinkaan mikään ukko tahi akka pilven päällä. 

Minä uskon myös, että jokainen saa uskoa (tai olla uskomatta) mihin haluaa ja miten haluaa. 

(http://www.hofesh.org.il/letters/god/nolimits/energy.jpg)

[Riitta]

Kuule jos hymyilet kassajonossa-saat aivan varmasti hymyn ja onko ne vanhat laksyt aina opittava selkasaunan avulla?

[Hurme]

No mä uskon siihen, että esim. hengellisyys ja pyhyys löytyy luonnosta, tai siis kaikesta, koska kaikki on osa luontoa.
Jossakin oli tosi hyvin sanottu siitä miten todellista pyhää ei voi pilkata; miten luontoa voisi pilkata yms...

Kyllä mä yliluonnollisiin asioihin uskon, mutta pidän niitä luonnollisina, enkä siis minään yliluonnollisena, koska nehän on osa tätä maailmaa.

Mihinkäään persoonallsiiin jumala/saatana sun muihin juttuihin en usko.

[Hurme]

Ja karmasta sen verran, että se on mielestäni täyttä hölynpölyä, jos sä laitat käden tuleen, niin se ei pala seuraavassa elämässä, vaan heti (Osho-lainaus  ).

[Rakkauden enkeli]

Jotkut vaikutukset tulevat toki heti, mutta jotkut vasta myöhemmin...