seuraava »

[Hiisitär]

Minusta kuolema sanana kuitenkin kuvaa hyvin tämän elämän päättymistä, sillä mitään emme täältä mukaamme saa, muutakuin ehkä muistot ja kokemukset. Mutta emme rakkaitamme, ystäviämme tai varsinkaan mitään materiaa.

Tuon minä allekirjoitan ihan täysin! Kotonamme on tapana päivitellä kitsaita ja rahanahneita ihmisiä sanomalla, että "turhaa sitä rahaa on säästellä, ei sitä kuitenkaan saa hautaansa mukaan"  Ehkä sanonta on ollut myös eräänlainen lohdutus sille, kun meillä ei koskaan ole rahaa - toisaalta siinä pilee hyvin materiaalisen maailman ja henkimaailman ero. Materia jää tänne, kun sinä henkenä kuoltuasi poistut henkimaailmaan.

Materialisesti ajateltuna kuolema pelottaa minua vain siinä mielessä, että joudunkin lähtemään täältä kesken kaiken! Elämäntehtäväni jää puolitiehen, karmat maksamatta ja läheiseni surevat ihan turhan takia. Sieluhan voi joutua keskeyttämään elämäntehtävänsä, jos ihmiskunta päättää esim. kehittää sodan tai sitä kohtaa äkillinen epidemia (esim. Musta Surma). Siksi äkkisestään kuolleilla on niin kiire takaisin maan päälle jatkamaan kesken jäänyttä tehtäväänsä - tämä näkyy eteenkin syntyvyystilastoissa, jotka pomppaavat aina pilviin sodan tai pahan epidemian jälkeen. Myös itsemurha katkaisee sielun elämäntehtävän ja karmanmaksun.
Itse olen joutunut useammankin kerran poistumaan täältä noin äkkiseltään kesken kaiken. Seuraavaan elämään olen siis saanut eräänlaista extraopittavaa ja - hoidettavaa. Tiedän olevani jo lähellä fyysisestä kiertokulusta vapautumisesta ja tämä lisää paineita kuoleman suhteen - nyt ei saa munata, ei saa joutua lähtemään toiselle tasolle liian aikaisin. Älä tule sota tai kauhea tauti! 

Joku täällä puheli myös siitä epäuskosta, että sielu jatkaisi persoonana kuoleman jälkeen. Minua vaivaa ihan sama tunne! Toisaalta pitäisi erottaa Persoona ja Sielu toisistaan. Jokaiseen elämään ihminen saa erilaisen Persoonan, mutta Sielu itse pysyy samana. Tiedän eläneeni joskus siellä ja täällä, mutta toisaalta on vaikeaa sisäistää, että se todellakin olin minä.

[Ivan]

Minusta kuolema sanana kuitenkin kuvaa hyvin tämän elämän päättymistä, sillä mitään emme täältä mukaamme saa, muutakuin ehkä muistot ja kokemukset. Mutta emme rakkaitamme, ystäviämme tai varsinkaan mitään materiaa.

Mä taas olen täysin ja ihan erimieltä.
Sillä kyllä mukaan saa rahaa ja rakkaita mutta ei ajatuksiaan.

Siksi äkkisestään kuolleilla on niin kiire takaisin maan päälle jatkamaan kesken jäänyttä tehtäväänsä - tämä näkyy eteenkin syntyvyystilastoissa, jotka pomppaavat aina pilviin sodan tai pahan epidemian jälkeen. Myös itsemurha katkaisee sielun elämäntehtävän ja karmanmaksun.

Aha siis silloin kun mies palaa naisten pariin pitkästä aikaa niin kamalaan himotukseen ja panetukseen on syy kuolleissa sieluissa jotka haluavat takaisin tänne?
Miksi ei sodat yms itsemurhat ole myös sielunsuunnitelmaa?
Mitkä kriteerit ratkaisee nämä asiat?

[Ivan]

Odotan mielenkiinnolla milloin nämä valo-kehot tulevat meille.

Voiko niitä valokehoja käyttää housuna?
Koska mun farkut aukeaa jo reisistä ja mähän en uusia osta...
Ja mä voisin ottaa vähän enemmän että takin niistä kans, mut periaattessa en halua samaa väriä.
Jos ei se oo mustaa..

[Vajra]

Saavatko mustat ihmiset valokehoina sukelluspukuja?

Rahan ja rikkauden voi ottaa mukaansa takertuvana
kiintymyksenä...

Sielu, miten mielenkiintoinen aihe. Suruksenne sanon
sen mitä buddha aikoinaan lausui, "mitään pysyvää minää ei ole"

Tosta "saamisesta" en tiedä persoonan kohdalla, Jokainen
pikemminkin muodostaa sen tietämättömyydestä joka johtaa
sen tekemiseen. Sen tekeminen johtaa tietoisuuteen minästä.
Tietoisuus johtaa nimeen ja muotoon (dualismi, erottelu). Se aiheuttaa
kontaktin. Kontaktista muodostuu tuntemus. Tuntemus johtaa
haluun. Halu johtaa takertumiseen (viha, ahneus, ylpeys). Takertuminen aiheuttaa olemassaolomme.
Olemassaolostamme synnymme. Syntyminen aiheuttaa kärsimystä ja huolta,
surua ja sairautta, vanhan iän ja kuoleman.

http://www.buddhanet.net/wheel1.htm

[Ivan]

Tietoisuus johtaa nimeen ja muotoon (dualismi, erottelu). Se aiheuttaa
kontaktin. Kontaktista muodostuu tuntemus. Tuntemus johtaa
haluun. Halu johtaa takertumiseen (viha, ahneus, ylpeys). Takertuminen aiheuttaa olemassaolomme.
Olemassaolostamme synnymme. Syntyminen aiheuttaa kärsimystä ja huolta,
surua ja sairautta, vanhan iän ja kuoleman

(http://edition.cnn.com/EVENTS/1997/star.wars.anniversary/where.are.they/yoda.lg.jpg)

[Vajra]

Ymmärrys siitä että kuoleva ja takertuva mieli on se, joka erottaa todellisuuden joksikin itsestään ulkopuoliseksi on tässä hetkessä elämisen edellytys. Silloin sisäinen voi havaita olevansa samaa liikuntoa näkemänsä kanssa. Elävänsä olevassa

Vai on se näin... Jos sisäinen näkemys ja ajattelu ei eroa ulkoisesta todellisuudesta, on niistä kiinni, ei ole mitään
´ei mihinkään´ pääsemistä. Sillä lähtökohta ei eroa maalista. Jos on ehdoton ykseys,
miksi olisi siis tarpeellista antaa lääke kärsivän mielelle & keholle jos itsen kärsin ja myös toinen kärsii. Jos lopputulos on sama, koskien ykseyttä.
Onko kyse erottomattomuudesta
vai erillisyydestä?

[Vajra]

Riippuu miten sen näkee. En oikein ymmärtänyt mitä tarkoitit.

Olemme ykseydessä koska elämä on ykseyttä. Se toimii vain näennäisen kakseuden kautta, jotka ovat samaa liikuntoa toisissaan.

Erillisyys ja henkinen kärsimys on evoluution ja ihmisen välinen rakennus jota puretaan tajuamalla oma paikkansa siinä. Siis sisäisen rakennelman todellisuus joka voidaan rakentaa tyhjän päälle on sitä mitä haen takaa.
Mikä mieli onkaan muukuin havainnointiväline? Ei kasaamiseen ja purkamiseen tarkoitettu.

Ihminen kärsii koska luulee että häneltä viedään jotain kallisarvoista pois. Mistä ja mitä?

Se minkä jokainen kokee kallisarvoiseksi sydämessään, on varmaan onnellisuus.
Miten oikea pyrkimys sitä kohden on, riippu jokaisesta itsestään ja miten oikeaan suuntaan lähtenyt tavoitteillaan. Miten tyhjän päälle voi rakentaa mitään? Miten rakennus
pysyisi maan päällä ellei sillä olisi pohjaa? Jos pohja on heikko, rakennus luhistuu.
Ei mihinkään voisi siis näin ottaen rakentaa ainoastaan ei mitään. Jonka hyöty muille on:
Ei mitään.
Mieli on myös ajattelu väline, sydämestä lähtee puhe ja kehosta teot.
Ellei ajattele mitä tekee, miten voisi olla viisautta ilman ajattelua.
Mieli on myös tarkoitettu kasaamiseen ja purkamiseen kuin rakentamiseen ja pystyttämiseen. Jos sinä haluat rakentaa jotain, tuhoat myös samalla. Kun tuhoat, myös rakennat siinä. Onko suunta oikea, riippuu jälleen tietämisen tasosta ja muistista.
Viisas kitkee rikkaruohot tieltä pois että voisi kasvattaa yrttejä. Kun kasvattaa yrttejä
on tarpeellista hävittää haitalliset juuret pois kasvamiseen tarkoitetulta maalta.

Ykseys ei ole olemassa
Erillisyys ei ole olemassa

Asioiden toiminnan oivaltaminen riippuu täysin siitä,
näetkö asiat sellaisina kuin ne ovat.

[Faust]

Luoja, kiitän sinua. Onneksi joku kääpiö on keksinyt nominalismin. Ryhtykää jokainen nyt heti filosofiksi/kirjailijaksi.

[taiska]

Tottakai minä uskon kuoleman jälkeiseen elämään ja minä olen sitä mieltä, että ehkä synnymme uudelleen  .Se millaista elämää elämme johtuu siitä, mitä olemme itse valinneet  .Kaikki ihmiset eivät ymmärrä kaikkea täällä maailmassa ja koska elämä on oppimista, niin ainahan me koulun penkille halutaan, kun jokin asia tosissaan kiinnostaa  .Uskonkin , että kaikki erilaisia ihmisiä ymmärtävät ovatkin  jo käyneet monta koulua läpi  .Kun eräs todella läheinen ihminen kuoli lähes 6 vuotta sitten, olin töissä illalla ja itkin ja seisoin ulkona katsoen kuuta taivaalla ja pyysin, että "kerro minulle että sinulla on hyvä olla?" Heti pyyntöni jälkeen taivas oli hetkessä täynnä revontulia jotka tanssivat ja näky oli niin uskomaton, että vastasin vain ,Kiitos! En ennen sitä tai sen jälkeen ole koskaan nähnyt taivasta niin täynnä revontulia    No kun aikani joskus koittaa saan vastauksen siihen onko luuloni totta 

[Mari Harmaa]

En tiedä yhtään että mitä voisi olla kuoleman jälkeen. Minulla on sellainen tunne että saatan jäädä tänne. Haluaisin niin kovasti nähdä mitä maailma on miljoonan vuoden päästä, millaisia me olemme. 

Minua harmittaa suunnattomasti ihmiselämän rajallisuus vaikka ymmärän että sekään ei olisi hyväksi jos emme koskaan kuolisi.

[CorvusLeonis]

Turha surra mitään, kun maailmankaikkeuskin loppuu ja alkaa aikanaan vielä alusta. Ok, harmittaa kun en tiedä saanko olla koskaan suunnittelemani avaruusolio. Sen kehittäminen on joka tapauksessa parasta mitä olen tässä elämässä saanut aikaiseksi.

[Hiisitär]

Aha siis silloin kun mies palaa naisten pariin pitkästä aikaa niin kamalaan himotukseen ja panetukseen on syy kuolleissa sieluissa jotka haluavat takaisin tänne?
Miksi ei sodat yms itsemurhat ole myös sielunsuunnitelmaa?
Mitkä kriteerit ratkaisee nämä asiat?

Varmasti ne suuremmalta osin ovatkin valittuja - ihmiset tarvitsevat sotia ja kärsimyksiä ymmärtääkseen, mitä rauha on. Jokaisella asialla, paitsi Alkulähteellä, on kaksi puolta. Elämän Ying ja Yang.

Ja mitä tulee tuohon miesten himoon ja panetukseen, niin tokihan siihan puuhaillessa lapsia syntyy, mutta! Niin kauan, kun sielu päättää, ettei tule maan päälle, tämä pariskunta saa maata keskenään niin paljon kuin halua. Lapsia ei minusta "synny vahingossa". Vahingon tapahtuminen johtuu minusta vain kahdesta seikasta : joko käytettiin ehkäisyä ja sielu vain yksinkertaisesti päätti sopimusten mukaan tulla maan päälle, tai ehkäisyä ei käytetty ja joku sielu sai näin ollen tilaisuuden tulla maan päälle helpommin. Jokainen sielu valitsee itse syntymäaikansa ja vanhempansa. Yleensä lasten ja vanhempien kesken asia on jo sovittu ennen kuin vanhemmat syntyvät maan päälle.
Sanoisin siis, että esimerkiksi ikävillä(?) teiniraskauksillakin on tarkoituksensa.

Täytyy muistaa aina tällaisesta keskustellessa, että ihmisillä on aina vapaa tahto. Lapsisielut ja nuoret sielut luovat karmaa, joita he sitten alkavat maksaa takaisin kypsässä ja vanhassa sieluniässä. Jos sodasa otat sotivangin ja hakkaat hänet kuoliaaksi, kyse ei välttämättä ole siitä, että sielu valitsi tulla hakatuksi sinun toimesta - jos olit lapsisielu tai nuorisielu teit itse tuon valinnan, eikä sillä ollut mitään karmallista syytä. Vasta tapahtuman jälkeen siitä tulee karmaa.

Kypsät ja vanhat sielut saattavat myös luoda karmaa omilla valinnoillaan. Lähinnä kyse tässä tapauksessa on karman maksamisen lykkäämisestä tai siitä kieltäytymisestä. Otetaan esimerkiksi vähän ikävämpi tapaus: kaksi sielu ovat päättäneet olla seuraavassa elämässä äiti ja lapsi. Lapsen rooliin tuleva sielu haluaa käydä läksynsä läpi vammaisena lapsena ja äidin rooliin tuleva sielu haluaa maksaa karmansa tälle lapseksi syntyvälle sielulle auttamalla häntä mahdollisimman hyvin. Näin käy. Lapsi on hyvin vaikeasti vammainen, äiti köyhä ja aivan lopussa. Lopulta hän ei enää jaksa vaan tappaa lapsensa ja itsensä säästääkseen heidät kärsimyksiltä. Karma jäi maksamatta molempien osalta. Jos äiti taas ottaa hengen lapseltaan, luo hän lisää karmaa heidän välilleen.

Itsemurha ei minusta ole koskaan sielun valinta. Se on vapaan tahdon asia, haluatko tappaa itsesi vai et. Itsemurha hidastaa henkistä kehitystä ja tuo seuraavassa elämässä eteesi aivan samat ongelmat, vielä pahempina, joiden takia itsesi tapoit viime elämässäsi. Läksy käydään läpi niin monesti, kunnes selviät siitä tappamatta itseäsi.

Näin minä ymmärrän vastaukset noihin kysymyksiin  Toisaalta, yritänhän tässä selittää järkiperäisesti asiaa, joita edes Mestarit/Oppaat kanavoidessaan maan päälle eivät oikein tahdo osata selittää niin, että mahdollisimman moni ymmärtäisi heidän näkemyksensä.

"Koskaan ei saisi ajatella järkevästi!" 

[Ivan]

Niin kai.
Mä en vaan ymmärrä kun itse en jaa asioita.
Esim tuolla tavalla että kaikella on suunnitelmansa, ilmeisesti silloin on asioita jotka ovat kaaottisia? Koska jos ei olisi niin silloinhan ei tarvitsisi mitään suunnitelmia.
Toisin sanoen jotain hyvää ja sitten jotain pahaa.

Ja tuo, että ihminen on jakaantunut: sielu-vapaa tahto; ego-intuitio.


Tuo esimerkki ei oikein hyvä koska ei oikeassa elämässä ole niin että kukaan olisi täysin yksin tai kaksin.
Tuossa siis täysin eristyksissä kaikista muista ja noin vain karmallisia toisilleen.

Ja karma alkaa kuulostaa todella paljon vain kaikkien kärsivien lohduttelulta.
Sitä se jeesuskin harrasti.

Yhtä hyvin voi sanoa että jokainen teko on karmaa, sen maksua tai sen tekemistä, tämäkin läpätys minulla nyt.
Kaikki on sielun suunnitelmaa, sielun joka ei sitten ole minä.
Vaan sielu joka ohjaa minua, olen orja.

Ja mitä tulee tuohon miesten himoon ja panetukseen

[CorvusLeonis]

Kartoilta näkee kaikkea.
Jokaisen kartalta pitäisi muuten pystyä laskemaan seuraava syntymähetki, ihan tosi. En enää muista miten pääsin tulokseen mutta siihen liittyi nataalikartan, progekartan ja transiittien kombon kierrättäminen nataalikartan arabialaisille pisteille. Tosin en tule ilmeisesti tietämään olinko oikeassa; edellisessäkin elämässäni (jolloin olin ) tein nykyisen karttani sijainneilta ja aspekteilta kuulemma muuten ihan oikein mutta tulkinta meni pieleen.

[Ivan]

Kartoilta näkee kaikkea.
Jokaisen kartalta pitäisi muuten pystyä laskemaan seuraava syntymähetki, ihan tosi. En enää muista miten pääsin tulokseen mutta siihen liittyi nataalikartan, progekartan ja transiittien kombon kierrättäminen nataalikartan arabialaisille pisteille. Tosin en tule ilmeisesti tietämään olinko oikeassa; edellisessäkin elämässäni (jolloin olin ) tein nykyisen karttani sijainneilta ja aspekteilta kuulemma muuten ihan oikein mutta tulkinta meni pieleen.

Pieleen vai?
Otitko piin mukaan?
Koska karttahan on pyöreä.