seuraava »

[Rakkauden enkeli]

Vahva nainen? 
Eikö nainen oli vahvimmilaan silloin, kun 'suostuu' naiseksi?
Elämään naiseuttaan rohkeasti...
Toinen asia onkin jo sitten, miten kukin määrittelee naiseuden...
Ei ehkä ole sitä perinteistä 'kana'ajattelua' ollenkaan.
Muttei ehkä myöskään mitään miehistä mahcoilua tai uhoamista...(feministi-ajattelua ja tasa-arvon vääristämistä)
Naiseus on laaja-alaista...

Kyllä "vahva"nainen vetää puoleensa juuri itselleen sopivia kumppaneita.
 
"Etsivä löytää" vai "Oleva kohtaa"
 

Olen samaa mieltä. 

[Hurme]

Mä olen signin? kanssa samaa mieltä siitä ettei kukaan ihminen ole vain heikko tai vahva, aika omituista ajatella niin.

[Rakkauden enkeli]

Mä olen signin? kanssa samaa mieltä siitä ettei kukaan ihminen ole vain heikko tai vahva, aika omituista ajatella niin.

En oikein usko, että kukaan muukaan täällä noin ajattelee.  : Vaihteleehan asiat ja tilanteet keskenään, aivan kuten yö ja päivä. Todellinen vahvuus on mielestäni juuri sitä, että hyväksyy itsensä sellaisenaan kuin on, heikkouksineenkin. Ettei aina tarvitse olla vahva ja jaksaa kaikkea.

Todellinen vahvuus on sitä, että antaa tuulen puhaltaa myötäillen sitä, aivan kuten puu huojuu tuulessa.

[Hurme]

Todellinen vahvuus on mielestäni juuri sitä, että hyväksyy itsensä sellaisenaan kuin on, heikkouksineenkin.

Niin on, mutta mä luulen, että samalla itsensä hyväksyminen tällaisessa maailmassa on maailman vaikein asia 

[Rakkauden enkeli]

Mutta sen voi oppia. 

[Artemis]

Vahvempi...hmmm... No, olen voimakastahoisempi, tempperamenttisempi ja joissain asioissa ehdottomampi kuin mieheni. Silti olemme olleet sulassa sovussa jo vuosikausia. Hän osaa silti pitää puolensa vaikka antaakin helpommin periksi. Ihan nössöä miestä en kyllä katselisi  :

[LionQueen]

Vahva ihminen on sellainen tervaskanto, joka seisoo vastatuulessa kaatumatta. Se pystyy myöntämään virheensä ja ottamaan opiksi. Se nousee aina jaloilleen, kun paskaa tippuu niskaan ja huutaa että periks ei anneta prkl! Se auttaa lähimmäisiään ja suojelee heikompia. Se nousee aina jaloilleeen tuli eteen mitä tuli.

Hyvin sanottu!! Minusta Vahva Ihminen uskaltaa olla oma itsensä (tietenkin hyvän maun rajoissa), oppii virheistään, pärjää elämässä, ja jos ei pärjää, osaa pytää apua. Ei vahvuus tarkoita mielestäni negatiiivisia puolia.

Luen itseni näihin Vahvoihin Naisiin, samoin äitini ja mummoni (joka ajoi ajokortin 70-vuotiaana, koska miehensä ei enää voinut ajaa..!). Mutta nyt olen vihdoin kohdannut vertaiseni. 

Minä olen:

 
 
  
  
  
  

Hän on:

  
  
  
  
  
  

Kauaa emme ole tunteneet, mutta näyttää siltä että sovimme yhteen oikein hyvin... Ehkä asiaan vaikuttaa myös ikä, kun ollaan molemmat jo aikuisia, heh, ei tartte enää mitään esittämistä ja näyttelemistä harrastaa. Mutta siis: kyllä niitä miehiä vahvatkin naiset saa..!

[*Kide*]

Härkämieheni on kivirekeni, suuri rakkauteni, jota täytyy välillä potkia persuksille  mutta kun sen saa vauhtiin, johan tapahtuu, paljon hyvää. Koskaan ei tuo kohella pää pilvissä... se on minun homma ja hän toimii "kivirekenä". Kun oikein pökityttää tämä ottaa sen vastaan kuin kärpäsen potkut  mutta jos osuu arkaan paikkaan, johan mylväsee  sit on tää pässinpää on hiljaa ja jupisee

[Pikkusisko]

niin, voisko siinä olla kuitenkin kyse siitä, että vahva nainen ei itse kestä "heikkoa" kumppania? Ehkä jokaisesta ihmissuhteesta on opittavaa. Itse olin ennen supermääräilijä, taistelin jokaisen kumppanin kanssa. Sitten aloin muuttua "tahallaan" feminiinisempään suuntaa, passiivisemmaksi ja aloin törmäillä hyvin vahvatahtoisiin miehiin. Sitten en kestänyt sitäkään. Ja nyt odottelen rauhassa, kattelen ja kummastelen mitä tapahtuu. 

[Triton]

Positiivinen vahvuus naisessa on mielestäni sitä että nainen

- ei kuuntele toistuvia "selityksiä" joilla mies ylläpitää jotakin kielteistä taipumusta kuten juomista, vieraissakäymistä yms.

- ei yritä elää miehen puolesta, eli nainen elää omaa elämäänsä eikä käytä kaikkea aikaansa miehen huoltamiseen ja hoivaamiseen ikäänkuin tämä olisi pikkulapsi - ei tämä ole vahvuutta, vaan marttyyrin rooli tai läheisriippuvaisuutta

- ei ota mieheltä määräyksiä (saati turpaansa!) aivan kuin olisi miestä vähäisempi, vähä-älyisempi tai kerrassaan lapsi jota toisen pitää määräillä

Vahvalle naiselle sopii kumppaniksi aikuinen, itsenäinen mies jonka itsetunnossa ei ole mitään sairaalloisuutta siihen suuntaan että mies heittäytyisi tuon tuostakin lapseksi tai tyranniksi.

Omalla kohdallani ihanteesta uupuu jonkun verran puolin ja toisin, sillä olen vähän liian nössö ja toisaalta mieskin toisinaan kohtuuttoman lapsellinen. Itsekkäitä osaamme olla vieläpä molemmat. Enimmäkseen olen elämässäni kokenut olevani älykkäämpi kuin miehet joiden kanssa olen ollut suhteessa, ja jossain määrin se tietysti rassaa kun toiselle saa asioita neuvoa oikein rautalangasta vääntämällä. Olen lisäksi aika pitkävihainen, ja asioita kyllä selvitetään aika sanoisinko perusteellisesti kun sille päälle satun. Välillä meillä ei tässä nyk. suhteessa kumpikaan haluaisi antaa periksi missään asiassa, mutta yleensähän se on tietenkin mies joka on itsepäinen silkkaa typeryyttään. Minähän olen melkein aina se loogisempi ja viisaampi...

 

Se mitä karttani on syönyt näkyy tuosta alta, mieheni on:

 
 
 
 
 
 

[Violette]

Sanoisin itseäni vahvaksi naiseksi, sillä olen aina halunnut ja uskaltanut olla oma omituinen ja äänekäs itseni ja olen tavallaan aika itsevarma (joskushan sitä saa jotain "olen tymä ja ruma enkä osaa mitään" -kriisejä, mutta kyllä niistä selviää). En kuitenkaan luonnehtisi itseäni vahvatahtoiseksi, olen aina ollut hyvä sopeutuja. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etten osaisi pitää puoliani! 

Mutta niin, niistä mieskokemuksistahan oli puhetta. Olipa tässä orastava suhde härän kanssa. Härkämies järkyttyi sydänjuuriaan myöten, kun kyseenalaistin sen, että miksi juuri miehen pitäisi olla perheen pää. Äijä yritti saada minut ruotuun lukemalla Raamattua, mutta minäpä tunsinkin Raamatun paremmin ja perustelin omat kantani. Tämän jälkeen mies on suorastaan pelännyt minua Suhteesta ei tullut tietenkään mitään, en kestä sovinistisia miehiä.
 Vesimiesmiehen kanssa tuli käytyä treffeillä, kunnes hän ilmoitti, että olen "hyvä jätkä" ja että hän haluaisi tytön itselleen. Hän ei pitänyt vahvaa luonnettani naisellisena Nykyään olemme kuitenkin kavereita.
 Nykyinen rapumieheni ihailee vahvoja piirteitäni. Hän on aivan ymmällään, miten samaan naiseen voi mahtua reippautta, poikamaisuutta, asennetta, kunnianhimoa, nöyryyttä, herkkyyttä, tunteellisuutta ja naisellisuutta Ehkä tämä mies ei pelästy luonteeni vahvoja puolia.

[Pikkusisko]

miten samaan naiseen voi mahtua reippautta, poikamaisuutta, asennetta, kunnianhimoa, nöyryyttä, herkkyyttä, tunteellisuutta ja naisellisuutta Ehkä tämä mies ei pelästy luonteeni vahvoja puolia.[/color]

Mahtava tarina! Ja HYVIN sanottu, se on juuri tuo sekasotku että kykenee olemaan kaikkia tuota ja vielä tyytyväinen itseensä 

 

Olen monesti ajatellut, että suhteeni kaatuvat miehen huonoon itsetuntoon, nyt kun nuo sanat sanoit, niin uskon että se onkin juuri niin. 

[Ave^^]

vahvuus ei ole päälle painamista.
heikko ihminen alistaa.



ehkä
vahva nainen antaa miehen olla se voimakkaampi, jos mies sitä henkisesti tarvitsee

vahvuus on se, jonka löydät vasta sisältä.

[*Kide*]

Niin, täysin totta Ave^^
Eikös joku antiikin aikainen tärkeä ihminen ole sanonut myös, jotta vahva ihminen myöntää olevansa ja on heikko...?
Ehkä vahvuus on sitä itsetuntoa, uskallusta olla juuri sellainen kun on? Onhan sekin totta, että jos on oikein "vahva", ei taivu, ei murru, voi kestää vaikka mitä mutta kun rasitus on liikaa, sitä katkeaa.
Tahtoisin itse nähdä oman vahvuuteni joustamisena ja itsensä puolustamisena, jotta turhia joustoja ei tarvittaisi  matkaa on vielä... taidan hieman kuulua kastiin, joka kestää ja kestää ja...

[Pikkusisko]

niin.... oikestaan kun miettii niin minua pelottaa myös se, että mies ei kestä "heikkoja" puoliani eikä vahvojakaan. Ne kun on niin äärilaidat. Hyvänä päivänä olen maailman valloittaja ja huonona en tule peiton alta pois. Ehkä omassa tapauksessani kyse ei ole vahvuudesta vaan sekopäisyydestä