seuraava »

[Esmiralda]

Tämä on vähän hassu kysymys. Mutta ehkä uusi näkökulma olemiseen.  :

Luin juuri fysiikan kirjaa. Siinä kerrottiin, että ihminenkin palaa. Onhan hän pieni omituinen atomien yhdistelmäpaketti, hassu ydinvoimala. Palaessaan ihminen tarvitsee happea ja luovuttaa hiilidioksidia.

Yleensä minkä tahansa palaminen voi olla hidasta (esim. ruostuminen) tai nopeampaa. Se voi olla myös epätäydellistä (esim.häkä). Palamisessa luovutetaan lämpöä.

Jos mietit fyysistä olemustasi, MITEN SINÄ PALAT?
Ja jos osaat vetää siihen vielä mukaan henkistä sympoliikkaa, niin oletko tyytyväinen palamisen vauhtiisi ja palamistulokseen?  :

Minusta itsestä tuntuu, että palan pikkuisen liian suurella liekillä, kulutan itseäni ja palamistuloksena on liian paljon hiilidioksidia, mikä pahimmassa tapauksessa jopa saastuttaa ilmaa ja jossa itsellänikin on vähän vaikea hengittää.   

Toivottavasti lämpö jota luovutan, voisi olla vähän positiivisempaa. Huokaus...

[nikki]

minä palan sisältä päin hirviällä liekillä,josta kanssaihmiset eivät huomaa/tiedä mitään,
happi loppuu jossain vaiheessa ja silloin häkä tunkee silmiin ja
kyyneleet valuvat virtanaan,
kanssaihmiset ovat täysin ymmällä mistä on kymysys,
enkä minä halua/osaa selittää,
onneksi tuo häkä yllättää useimmiten yksin ollessa,
kuten tänä iltana,kun mielessäni hyvästelin entistä työpaikkaa
ja huomenna "hurukyytiä" saavia elikoita,
lopun alkua,
sydän pakahtuu ja palaa karrelle,
vaan tuhkasta se skorpionin feniks-lintu taasen nousee;
tuli ja vesi ovat rajattomia elementtejä,
mikään ei ole lopullista ja valmista

[Asterix]

Hmmm...
Olen pyrkinyt hidastamaan noita silmän ympärysten palamista lähinnä. :

Tänään kun olin shoppailemassa ystäväni kanssa
ja ostin jälleen kerran 130 EUR maksavan, tummia silmänalusia ja ryppyjä ehkäisevän
silmänympärysvoiteen (joka pitää ostaa joka kuukausi, että näyttää edes ihmiselle),
niin ystäväni sanoi,
että hänen iholääkäri-partneriltaan saan botox-ruiskun
200 eurolla ja laseroinin tummille silmän alusille
toisella 200 EUR hänen kauneusklinikallaan ja vaikutus on vuosia,
niin kyllä pistää harkitsemaan..


Niin ja tämähän oli se henkinen kommentti aiheeseen.. 

[maarita]

minä palan sisältä päin hirviällä liekillä,josta kanssaihmiset eivät huomaa/tiedä mitään,
happi loppuu jossain vaiheessa ja silloin häkä tunkee silmiin ja
kyyneleet valuvat virtanaan,
---
mikään ei ole lopullista ja valmista

Heititpä 'nikki' hyvän vertauksen sisäisestä palamisesta.

Minäkin kestän aika paljon, mutta sitten kun itku tulee, vollotan oikein kunnolla- annan palaa. Joskus riittää yksi kerta, joskus tarvitaan useampi. Useimmiten kysymyksessä on juuri tuollainen luopumisen läpikäynti.

Lieneekö tämä palaminen yhdistelmä henkistä ja fyysistä?

Sitten on ne tilanteet kun ei millään tule ymmärretyksi. Tai kun vastapuoli kaivaa kerta toisensa jälkeen jo käsitellyt vanhat asiat esiin.
Silloin kyllä on sisällä sellainen roihu, että siinä taitaisi kypsyä useampikin pihvi.

Palolla voin myös puolustaa läheisiäni vääryyksiä vastaan, verrattu joskus leijona-emoon.
Tätä samaa paloa olen vähitellen alkanut oppia käyttämään, puolustaessani oikeutta omiin asioihini ja näkemyksiini.

Olenpa kokenut myös sellaista tunteen paloa, josta voi riittää vähän elävöittämään toistakin ihmistä. Silloin se palo on ollut molemminpuolista.

Mutta niin palavan kiihkeä elämä jossa täytyy alkaa lääkitsemään ulkonäköään sen takia, ei taida olla minua varten. Ei ole niin kiire elää.

     maarita         

[Rakkauden enkeli]

Ai kuinka mielenkiintoinen ja monimerkityksisen symbolinen aihe. Kiitos. 

Itse vastaan vain kuvien välityksellä kuinka palan. Jokainen muodostakoon omat tulkintansa ja merkityksensä niistä, mitä ne tarkoittavat. Ne sitten riippuvat täysin siitä millä tavalla kukakin minut "näkee".  Itse kuitenkin koen palavan kaikilla näillä tavoilla:

(http://www.stanice.com/uploaded_images/lighthouse-724974.jpg)

(http://www.lpk.partio.fi/hp/hive/nuotio.jpg)

(http://www.savijoki.net/kuvat/etiopia/kynttila2.jpg)

(http://www.ekarvinen.net/nikond200/tuli.jpg)

[*yildirim*]

itsellä palaa sisälläni aivan kuin sellainen oikein lämmin tavallaan kuin takka tuli..jota haluan myös jollain tavalla jakaa myös muille. toisaalta näin fyysisesti ajateltuna juuri tuon äskeisen jutun takia saattaa tulla aina välillä tunne että nyt pitää saada tavalla tai toisella lisää puita tuohon takkaan tai puut palavat loppuun ja liekki sammuu...

kaiken palamisen kannalta niin meissä kuin ympäristössämme tärkeää on ilma..ilman sitä mikään ei voi palaa...tarkoitan tällä sitä että ainakin minä tarvisen tilaa ympärilläni voidakseni hengittää jota kautta taas voin olla täysin oma rakastavasti palava ihminen...

[Elektra]

Hyvä kysymys Esmiralda 

Nikki - sinun vertauksesi oli oivallinen 

Aloin pohtimaan omaa palamistani - se kulkee sykleittäin...

Ajoittain palan suurella liekillä, sellaisella, minkä huomaa ja joka lämmittää ja valaisee kauas, ruokkiva liekki...

Tämän roihun jälkeen hiilidioksiditaso nousee korkealle, niin korkealle, että tulee sammuminen - liekki vähenee, alkaa hiipua, lepattaa miltei sammumisen rajamailla...(mutta tulisikohan tätä, jos olisi riittävästi vapaata ilmatilaa ympärillä  )

Lopulta siitä kirkkaasta liekistä on vain hiipunut hiillos... ja tähän umpi mähkään eli hiipuneeseen hiillokseen, minkä sisällä väräjää vielä tulenaihio, on hidas ja hankala virittää uutta valkeaa...

Joka kerta tähän asti se on syttynyt uudestaan.

Mutta harjoittelen sitä, että saisin silattua näitä roihujen ja sammumisisen huippuja ja notkoja siten, että saisin liekin loistamaan kirkkaana ja tasaisena, lämmittävänä ja valaisevana... siihen asti, kun se viimeisen kerran iloisesti leimahtaa kuin tikku pienen tulitikkutytön hyppysissä - heittäen hyvästit hyvin palvelleena valon tuojana 

[Riitta]

Siinapa hyva kysymys, mita jaa jaljelle palon jalkeen paitsi hiilidioksiidia, onko se sitten se happi(hyvan tyon tulokset) joka tayttaa keuhkomme luovutettuamme hiilidioksiidin tai hyvin meheva pihvi.
Mutta eikohan se riipu taas itsestamme jos olet ensin ITSE tyytyvainen paloosi niin levitat positiivista energiaa ennenkuin hiilet sammuvat...ja viela levittavat sita lampoa ymparille..

[Lari]

Vaikka mitään todisteita minulla ei vielä olekkaan, alan vain uskoa siihen että ihminen on kykenevä hallitsemaan omaa paloaan todella tehokkaasti. Eikä muusta olekkaan kyse kuin siitä mihin itse uskoo ja kuinka kehoaan ja paloa voi hallita niinkuin jokainen itse haluaa.

Millaisena näet itsesi nyt ja tulevaisuudessa on se pointti. Sitten jos ei "pidä" näkemästään, niin miten hallita se näkeminen niin että lopulta pitää näkemästään. Enkä välttämättä tarkoitakkaan sitä että "hyväksyt" itsesi sellaisena kuin olet vaan totta tosiaan keho kykenee muokkautumaan sellaiseksi kun itsesi näet.

Miten se mielestäni sitten onnistuukaan? Ihan vain puhtaalla rakkaudella. Ohjekirja tähänkin on jokaisen sydämessä 

[täysikuu]

Tuntuu aika-ajoin kuin palaisin molemmista päistä aivan liian nopeasti.
Ajatuksen ja tapahtumien myötä palamiseni hidastuu ja kiihtyy.
Tällähetkellä palan tasaisen varmasti pienellä liekillä, lämmittäen itseäni ja lähellä olijoitani.
Tuo hetki saattaa olla lyhyt tai pitkä, ei voi tietää.
Kun palaminen kiihtyy, aivotoiminta surraa hurjana, sydän pompottaa kiihkeänä ja koko keho "hikoilee".
Luulen että palan juuri sellaisella liekillä kuin on tilanteeseen tarve.
Toki ne kaikki palamisen jäänteet voi ajatella puhdistamoon ja sitä kautta takaisin puhtaana käyttöön, kierrätetään.

Palamiseni näkyy minusta ulospäin suuntautuneena ilona, suruna, intona, vetelyytenä.
Se mitä olen jo tähän ikään mennessä itsestäni polttanut, se tuhka on säilössä ja sitä voidaan eri tavoin tutkia.
Meditaation aikana voin tutkia tuhkaani, myös minissa muissa harjoituksissa. Tuhkan ja jäänteiden tutkiminen tuo hyvin usein onnistumisia elämään ja helpotuksia vanhojen tottumusten katkettua.

Silloin kun meditoin, liekkini palaa kauniisti pääni yläpuolella ja se yhtyy taivaalliseen tulisoihtuun.

Kaikki on yhtä kaikki on kaikessa

[Asterix]

Tuli tuommoinen juttu mieleen,
että oletteko muuten huomanneet, että ihmiset, jotka ovat
sisäisesti tasapainossa vanhenevat ulkoisesti tosi hitaasti?

Taasen ihmiset, joilla koko ajan joku ongelma itsensä
ja/tai muiden kanssa näyttävät tosi vanhoille nuorestakin iästä huolimatta?

[Lari]

oletteko muuten huomanneet, että ihmiset, jotka ovat
sisäisesti tasapainossa vanhenevat ulkoisesti tosi hitaasti?

Taasen ihmiset, joilla koko ajan joku ongelma itsensä
ja/tai muiden kanssa näyttävät tosi vanhoille nuorestakin iästä huolimatta?

Tavallaan tästä oli viestissäni kysymyskin. Sitten kun ymmärtää että itse teki sen kaiken, voi tehdä myös sen mitä haluaa. Se saa parhaan tuloksen jolla todellisuudessa on paras mielikuvitus 

Kuka ottaa haasteen vastaan ja kasvattaa takaroivoon pitkän nokan 
Puhtaalla rakkaudella 

[Esmiralda]

minä palan sisältä päin hirviällä liekillä,josta kanssaihmiset eivät huomaa/tiedä mitään,
happi loppuu jossain vaiheessa ja silloin häkä tunkee silmiin ja
kyyneleet valuvat virtanaan,
kanssaihmiset ovat täysin ymmällä mistä on kymysys,
enkä minä halua/osaa selittää,
onneksi tuo häkä yllättää useimmiten yksin ollessa,
kuten tänä iltana,kun mielessäni hyvästelin entistä työpaikkaa
ja huomenna "hurukyytiä" saavia elikoita,
lopun alkua,
sydän pakahtuu ja palaa karrelle,
vaan tuhkasta se skorpionin feniks-lintu taasen nousee;
tuli ja vesi ovat rajattomia elementtejä,
mikään ei ole lopullista ja valmista

Tuhka ja Feenix-lintu!  :

Mikä ihanan lohduttava mielikuva, Nikki! Se, että olemme kuitenkin enemmän kuin pieni tulitikku.
Sydän pakahtuu ja puskee samalla punaista vettä! Sehän sammuttaa suurinta paloa.
Nikki, sinulla on skorpionin sisu ja syvyyksien lähde! Sieltä voi ammentaa aina uutta ravintoa.

Kyllä ihminen onkin ihmeellinen pakkaus, ei sitä fysiikalla mitata! 

[Esmiralda]

Sasha-Asterix,

näkisinpä tummat silmänalusesi selvinä palamisen merkkeinä.
Minä olen kait joskus murheissani polttanut koko silmän ympärykseni.

Olen joskus ajatellut, että ne ovat jäänteitä intialaisen ihosta. Se on ihan hassu kuva. En hämmästynyt ollenkaan, kun kerran eräs sanoi, että 'olet jotenkin intialaisen näköinen' tummat hiukset vain uupuvat.

Mutta kait se sitä maksan palamista, hidasta ja kituliaista sellaista on. 

Maaritan roihut!!! Mutta hyvänen aika, fysiikan lain mukaan vettä eli kyyneleitä silloin tarvitaankin.  Tasapainotilan vuoksi. Kyyneleet sammuttavat tuskaa ja hoitavat. 

[Esmiralda]

Ai kuinka mielenkiintoinen ja monimerkityksisen symbolinen aihe. Kiitos. 

Itse vastaan vain kuvien välityksellä kuinka palan. Jokainen muodostakoon omat tulkintansa ja merkityksensä niistä, mitä ne tarkoittavat. Ne sitten riippuvat täysin siitä millä tavalla kukakin minut "näkee".  Itse kuitenkin koen palavan kaikilla näillä tavoilla:

Rakkauden valo, haastoit minut 'tulkintaan'. Jos sallit. 

Ilman muuta sinä itsekin olet majakka, uskon, tiennäyttäjä monille, vaikka välillä etsit sen omasi, jotta näkisit pimeässä kulkea ja löydätkin.

Ja samalla oma palava liekkisi on se nuotiotulen liekki, jonka viereen välillä yksin käyt istumaan. Kuuntelet paljon sisimpäsi kutsuvaa liekkien hiljaista rätinää.

Varmaan niin. Nokinen vanha kynttilän jalka kait kuvastaa jotain menneisyydestäsi. Siihen haluat asettaa puhtaan valkoisen kynttilän.

Ja tottakai tunnet ikuisen sielusi valovoiman. Se tietoisuus nostaa sinut aina jaloillesi. 

Esmiralda kainosti