Useimmat syvähenkiset yksilöt tällä(kin) foorumilla luultavasti bonjaavat yoga (joogan) käsitteitä
paljon iisimmin kuin meitsi, jota ajaa lähinnä skorpparin hillitön hinku kaivaa esille asioiden ...hmmm...
"juuria" tai jotain. Mitä ilmeisimmin yogan (siis yoga-filosofian, ei esim. haThayogan) salaisuuksien
urkkiminen näyttäisi oleva sukua sille, että jo skidinä kiinnosti aspergerimaisesti se, mitä aine perimmältään on.
Yksinkertaisena tyyppinä tulin siihen johtopäätökseen, että aine koostuu lopulta tyhjyydestä. Ajattelin simppelisti,
että jos jotakin jakaa osiin loputtomasti, äärimmäinen lopputulos on että jäljelle jää ei-mitään...
Patañjalin (PJ) 8-osaisessa yogassa (paatañjala-aSTaan.ga-yoga?) monille yoga-suutrain
"eli" yogadarSaNan tai yoga-shaastran kiintoisimmat an.gat lienevät kolme viimeistä: dhaaraNaa,
dhyaana(m) ja samaadhi (yhdessä [ekatra] saMyama, sañjama) koska niihin perustuvat ns. paranormaalit kyvyt (vibhuutit eli siddhit).
Käsite samaadhi on siinäkin mielessä kenties tärkein, että mm. kommentaattori
Vyaasa näyttää pitävän sitä yogan synonyymina. Kommentti ekaan suutraan (atha yogaanushaasanam) alkaa
näin:
yogas samaadhiH (joogas samaadhihii): yoga [on] samaadhi (esim.
Kandee ehkä lukea ainakin sivulta 18 jonkinlainen eulogia ennen varsinaisia suutrain kommentteja...) Ei ole mitään varmaa käryä siitä, kuka tuo Lord of Snakes on. Shiva? PJ itse? Tuollainen monipäinen kobra esiintyy mm. Jimi Hendrix'in Axis: Bold as Love -älppärin kansikuvassa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Axis:_Bold_as_Love Jazzahtavan "Up from the Skies" kappaleen sanat kertovat ulkoavaruuden asukista, joka on käynyt maapallolla jääkaudella, ja on tullut katselemaan, miten paikka on muuttunut sen jälkeen.
..........................
Hendrix soittaa "If 6 was 9" kappaleessa halpaa intialaista huilua. Kappaleen nimi liittyy Hendrixin numerologiaa kohtaan tuntemaan kiinnostukseen. Hän kertoi uskovansa, että jumalan kadonneessa nimessä on yhdeksän kirjainta.
Nythän on niin, että PJ näyttää jakavan samaadhin kahteen peruskategoriaan: saMprajñaata ja anya (toinen; a-saMprajñaata);
saMprajñaata käsittää karkeammat, konkreettisemmat, pinnallisemmat samaadhin tasot:
vitarka (lausu: vitarkka?), vicaara (vitshaara), aananda ja asmitaa:
vitarkavicaaraanandaasmitaanugamaat saMprajñaataH. (I 17)
TM-friikki Alistair Shearer kääntää tuon suutran rutkasti selventäviä sanoja lisäten tälleen:
The settled mind is known as samaadhi. In saMprajñaata-samaadhi the settled mind
is accompanied with mental activity:
first on the gross level,
then on the subtle level,
then a feeling of bliss,
and finally the sense of pure "I-AM-ness".
Nyt voi herätä kysymys: mikä on samaadhin "vähimmäissyvyysaste", jolla vibhuutit eli siddhit
(esim. näkymättömäksi tuleminen, "joogalento", toiseen kehoon "tunkeutuminen"), alkavat
ilmentyä? PJ määrittelee sañjaman (dhaaraNaa + dhyaana + samaadhi) näin:
deshabandhashchittasya dhAraNA .. 3\.1..
tatra pratyayaikatAnatA dhyAnam .. 3\.2..
tadevArthamAtranirbhAsaM svarUpashUnyamiva samAdhiH .. 3\.3..
trayamekatra sa.nyamaH
(En nyt jaxa "suomalaistaa" tuota; käännöksiä löytyy esim.
täältä )
Ottakaamme suutra 3 lähemmän tarkastelun kohteeksi; suomalaistettuna, "selventävin" väliviivoin ja sanavälein:
tad eva artha-maatra-nirbhaasam sva-ruupa-shuunyam iva samaadhiH .. 3\.3..
Kaikki käännösyritykset edellämainitulta saitilta:
[HA]: When The Object Of Meditation Only Shines Forth In The Mind, As Though Devoid Of The Thought Of Even The Self (Who Is Meditation) That State Is Called Samadhi Or Concentration.
[IT]: The same (contemplation) when there is consciousness only of the object of meditation and not of itself (the mind) is Samadhi.
[VH]: That (citta) specifically, reflecting as the object alone, as if empty of its own form, is samadhi-cognitive absorption.
[BM]: Pure contemplation is meditation that illumines the object alone, as if the subject were devoid of intrinsic form.
[SS]: Samadhi is the same meditation when there is the shining of the object alone, as if devoid of form.
[SP]: When, in meditation, the true nature of the object shines forth, not distorted by the mind of the perceiver, that is absorption (samadhi).
[SV]: When that, giving up all forms, reflects only the meaning, it is Samadhi.
Tuosta tulee mieleen ainakin se mitä Jessestä taidettiin sanoa: Hän oli rakkaus?
Eli tulee sellainen mielikuva että meditoijjan tajunta, tai mikä lie, samaistuu niin
voimakkaasti meditaation kohteeseen että ikäänkuin muuttuu siksi kohteeksi??
Eppuja siteeratakseni,
tässä vaiheessa laulun aiheessa seuraa kenties kiintoisin
jutska, eli sen pohdiskelu, kuinka syvä samaadhin tulee olla jotta siddhit alkaisivat funkata?
YS:n eka osa (1/4) on nimeltään samaadhi-paada. Kuitenkaan sana samaadhi ei esiinny
esim. edellämainituissa samaadhin syvyysasteen kuvauksissa, vaan esim. saMprajñaata
on siis pelkkä saMprajñaata, EI saMprajñaata-samaadhi. Vasta aivan viimeisissä ekan
osan suutra'issa tuo sana esiintyy, samaadhin syvyysasteen toisessa erittelyssä (sabiija vs.
nirbiija eli siemenellinen vs. siemenetön):
tA eva
sabIjaH samAdhiH .. 1\.46..
nirvichAravaishAradye.adhyAtmaprasAdaH .. 1\.47..
R^itambharA tatra praj~nA .. 1\.48..
shrutAnumAnapraj~nAbhyAmanyaviShayA visheShArthatvAt .. 1\.49..
tajjaH sa.nskAro.anyasa.nskArapratibandhI .. 1\.50..
tasyApi nirodhe sarvanirodhAn
nirbIjaH samAdhiH .. 1\.51..
Ennen tuota PJ esittelee käsitteen samaapatti:
kShINavR^itterabhijAtasyeva maNergrahItR^igrahaNagrAhyeShu
tatsthatada~njanatA
samApattiH .. 1\.41..
Pari käännöstä:
[SS]: Just as the naturally pure crystal assumes shapes and colors of objects placed near it, so the Yogi’s mind, with its totally weakened modifications, becomes clear and balanced and attains the state devoid of differentiation between knower, knowable and knowledge. This culmination of meditation is samadhi.
[SP]: Just as the pure crystal takes color from the object which is nearest to it, so the mind, when it is clear of thought-waves, achieves sameness or identity with the object of its concentration. This may be either a gross object, or the organ of perception, or the sense of ego. This achievement of sameness or identity with the object of cencentration is known as samadhi.
Huomaa, että samaadhi ja samaapatti ovat niin synonyymisiä, että kääntäjät edellä korvaavat
samaapattin samaadhilla (samadhi)!
Niinpä mennee useimpien kaaliin että seuraavassa PJ kuvaa samaapattin asteita samoilla
adjetiiveilla kuin edellä saMprajñaataa: sa-vitarka (vitarkan kera), jne.
tatra shabdArthaj~nAnavikalpaiH sa.nkIrNA savitarkA samApattiH .. 1\.42..
smR^itiparishuddhau svarUpashUnyevArthamAtranirbhAsA nirvitarkA .. 1\.43..
etayaiva savichArA nirvichArA cha sUkShmaviShayA vyAkhyAtA .. 1\.44..
sUkShmaviShayatvaM chAli~NgaparyavasAnam .. 1\.45..
Sana nirvitarka(a) näyttäisi kuvaavan tilaa jossa siirrytään vitarkasta vähän syvemmälle, vicaaraan (älä anna translitteraation
poikkeavuuden hämä itseäsi. Meitsi suosii lingvistien fanittamaa translitteraatiota; tässä siis esim vicaara/vicAra pro vichAra).
Kun sana samaadhi on kieliopilliselta suvultaan maskuliini, samaapatti on puolestaan
feminiini, mikä käy ilmi siitä että siihen liitettävät adjektiiviattribuutit ovat feminiinimuodossa (tässä
pitkä loppu-a yksikön nominatiivissa, esim.
savitarkaa samaapattiH.