Tätä osuutta on vaikea tunnustaa edes itselleen, koska tiedän kuinka alhaista kostaminen on. Pakko on kuitenkin mennä polvilleen ja tunnustaa tämän synnin olemassa olo. Niinkin pieni juttu, että joku ei suostu tekemään niin kuin minä olen suunnitellut, saattaa herättää kostonhalun. "Okei, tehdään sitten sinun tavallasi" (Mutta teen kyllä kaikkeni, että huomaisit sen olevan suuri virhe)
Tapahtuu meinaan pikkasen helposti silläkin uhalla, että omasta sabotoinnista on kaikille pelkkää tappiota. Pääasia, että pääsen näyttämään olleeni oikeassa. Minä olen tehnyt näin katalasti jopa rakkaimmilleni. Ennen tämän kirjoituksen lukemista en ole kiinnittänyt typeryyteeni huomiota. Nyt kyllä sattuu ja olen siitä kiitollinen. Jospa vaikka muistaisin tämän seuraavan kerran kostomoodiin ajautuessani. Olisi todella mukava saada kommentteja asiasta. Olenko yksin kostonhimoni kanssa?
2. Minun täytyy kostaa
"Tähän liittyy läheisesti egon halu kostaa. Jos joku loukkaa meitä, ego menee usein kostomoodiin. Se haluaa loukata takaisin. Se haluaa toisen ihmisen kärsivän samalla tavalla sen vuoksi, mitä hän teki meille. Niinpä ego keksii strategioita, miten kääntää tuska takaisin niille ihmisille, jotka olivat mukana siinä.
Sielu ei koskaan etsi kostoa, koska se tietää, että olemme vastuussa omista kokemuksistamme ja voimme muuttaa todellisuuttamme vain omalla erottelukyvyllämme."
(Kirjoittanut Vera Ingeborg thewakeupexperience.eu Suomentanut Pirjo Laine)
Liity postituslistalleni!