Tämän viikon superkuusta, täysikuusta Skorpionissa, varoiteltiin etukäteen. Kerrassaan brutaali täysikuu, sanoivat astrologit. Olkaa varuillanne.
Onneksi täysikuut eivät vaikuta minuun juuri mitenkään, tuumasin ennen nukkumaanmenoa. Kirjoitin kivoja juttuja vaaleanpunaiseen vihkooni, affirmaatioita siitä, miten hienolta elämäni voisi näyttää, piankin, ja kävin nukkumaan. Tiesin, että seuraavana päivänä tutkisin Auringonpaluu-karttaani uudelleen ja kirjoittaisin siitä, pesisin ainakin keittiön ikkunat, ja menisin illalla pitkästä aikaa joogaan. Hyvä päivä siis tulossa.
Öinen tunneli tunteisiin
Vaikka päivänvalossa olenkin niin kovin urhea ja otan pieniä askeleita eteenpäin eheytymisen tiellä, niin öinen alitajunta repäisi tunteet rajusti pintaan. Näin unta, että ajoin autolla, ja olin lähdössä hakemaan jotain, mikä oli unohtunut. Laina-autossa ei kuitenkaan tuntunut jarrut pelaavan, jarrutin ja jarrutin, ja juuri ja juuri sain estettyä perääntörmäyksen ensin yhdellä kaistalla, sitten toisella. Pysähdyin hetkeksi kaistaremontin keskelle, ja heti kun tie oli vapaa, jatkoin matkaa. Käänsin rattia ja yhtäkkiä olinkin tunnelin suulla, jossa luki jättikokoisin kirjaimin ROVANIEMELLE – ALASAJO TUNNELIIN. Panikoin, en halunnut joutua maan alle tunneliin, josta pääsisi pois vasta Rovaniemellä. Tein äkkikurvin, kurkistelin kaikki muut tienhaarat läpi, ja jäin kyyhöttämään keskelle monimutkaista risteystä moottori sammuneena. Mikään tie ei ollut se, joka veisi minut perille. Sydän hakkasi, mutta katsoin vielä muita unia. Ne kaikki kertoivat eksästäni.
Parittomat jeesuslakanat
Petaan seuraavaksi vieraan huoneen sänkyä ”jeesuslakanoilla”, joita olen saanut laatikollisen. Ne hohtavat oranssin, keltaisen ja punaisen eri sävyissä kuin kirkkaat jalokivet, tai Intian intensiivinen auringonlasku. Kun otan lakanat valmiiksi sängylle, tajuan, että niissä ei ole kahta samanlaista settiä parivuodetta varten. Ei ole parillisia jeesuslakanoita, sillä ei ole parisuhdettakaan.
Julkisuudesta tuttu naishahmo tulee viereeni auttamaan ja laittamaan pussilakanaa paikoilleen, ja hän sanoo, että vaikka kaksoisliekkimies on nyt estänyt sinut eikä uskalla kohdata sinua, niin pian hän kyllä tajuaa, että asioista on puhuttava. Onhan hiljaisuus väreillyt välillämme jo lähes vuoden.
Muista herätä
Nukun sitten taas omassa sängyssäni, ilman jeesuslakanoita, ja havahdun hieman hereille, kun mieheni käy hellästi sanomassa sängyn vieressä, että muista sitten kohta herätä ja nousta ylös. Hän käy vain nopeasti kääntymässä ja palaa keittiöön. Havahdun siihen, että eihän se voi olla totta, sillä tuo mies lähti kokonaan, eikä koskaan enää palannut.
Alan ulvoa kuin koira, tai susi, joka ulvoo täysikuuta. Ymmärrän, että koirien ääni ei tule kurkusta, se ei muodostu äänihuulissa, vaan koirat ulvovat rintaan sattuvasta kivusta, kun ne on jätetty yksin. Ja niin minäkin ulvon, uikutan, yksin unissani, sillä minutkin on jätetty yksin. Pakottava kipu nousee rinnasta kurkkuun ja huutaa itsensä suun kautta ulos.
Khiron, Venus, Pluto ja täysikuu...
Khironin transiitti kosketti kartallani Venusta, ja Venus puolestaan kurkotti koskettamaan Khironia, suoraan kuunalasolmulla, ja kipua menneistä elämistä alkoi nousta pintaan. Plutokin pysähtyi juuri parahiksi. Se Skorpionin syvyyksistä ylösnouseva kipu on hylätyksi tulemisen tunnetta, menettämisen pelkoa, kielletyn rakkauden kaipuuta, kaikenlaisen kamalan ja kauniin rakkauden karua kohtaloa, jota olen elämästä toiseen kantanut. Täysikuu Skorpionissa kosketti minua yöllä, ja sanoi, että koe se uudelleen. Tunne se tuska. Minä olen piikki lihassasi, sydänlihaksessa.Kun viimein oikeasti herään, olen äärimmäisen uupunut. Tuntuu kuin olisin elänyt tuhat elämää yhden yön aikana.
Aurinko nousee
Täydenkuun yön jälkeen taivaalle nousee kirkas aurinkoinen päivä. Voisinkohan kirjoittaa siitä Auringonpaluusta vasta ensi viikolla, kysyn itseltäni. Sillä Aurinko ei ole vielä tarkalleen ottaen palannut elämääni. Se on kauan lymyillyt kartassani horisontin alapuolella, piilossa. Tarvitaan vielä muutama kuunkierto ja yksi kuunpimennys, ja sitten taivaan kirkkain valo alkaa valaista deskendenttiä ja ihmissuhteita.
Ehkä silloin yölliset näyt tulevat päivänvaloon, eivätkä tunnu enää niin pimeiltä ja synkiltä. Ehkä silloin en enää koe olevani niin yksin tämän menetyksen kanssa, joka kumpuaa paljon kauempaa kuin tästä elämästä. Kuten vaikka siitä elämästä, jossa minut adoptoitiin välinpitämättömään perheeseen, jossa aviomieheni ei halunnut koskeakaan minuun, ja jossa rakastajani (tämän elämän kaksoisliekkini) ammuttiin sala-ampujan luodilla suoraan syliini.
Kuten huomaatte, täysikuu Skorpionissa ei vaikuta minuun mitenkään. Ei yhtään mitenkään.
PS: Jos sinä sen sijaan haluat tutkia missä Aurinkosi luuraa, horisontin, eli astrologisen kartan vaaka-akselin, alapuolella, vaiko sen yläpuolella, niin Auringonpaluukartta avaa elämäsi solmuja vuodeksi eteenpäin. Ja kun sanon, että se avaa niitä, niin tarkoitan, että sinä itse avaat. Auringonpaluukartta kertoo vain sen, missä kohti suurimmat solmut kunakin vuonna ovat, ja millä työkaluilla niitä voisi selvitellä auki.
En usko, että sakset ovat kuitenkaan avuksi – kuunylä- ja alasolmuja kun joutuu työstämään elämästä toiseen. Joka vuosi oma Aurinkosi onneksi valaisee ja helpottaa tuota selvitystyötä.
Auringonpaluutulkinnan voit tilata tästä linkistä 26.4 - 2.5 välisenä aikana: kaksi tulkintaa yhden hinnalla (2021 ja 2022) tilaajalle, jolla ei ole AP-tulkintaa tällä hetkellä voimassa.
Terveisin
Virpi Karjalainen
Liity postituslistalleni!