Muistatko sen nautinnon tunteen elämässäsi, kun saavutit asioita materian tasolla? Tavoitteenasi oli perustaa perhe, saada lapsia ja mennä naimisiin. Unelmoit kesämökistä, juhlista ystävien kanssa ja kuukauden kestävästä kesälomasta? Olit ylpeä saavuttamastasi ammatista, vakituisesta työstä sekä omakotitalostasi. Venytit iltojasi viinilasi kädessä, elit kiireessä ja pankkitilin saldo toi tyydytystä käyttämällesi ajalle. Kunnes yhtäkkiä, kaikki tuo oli menettänyt merkityksensä. Havahduit katsomaan ympärillesi ja mietit, mihin kaikki se merkityksellisyys oli kadonnut, jonka ennen olit saanut eläen elämääsi. Huomasit ettei aamuherätys mustan aamukahvin säestämänä enää houkutellut ja sisimmässäsi oleva tunne alkoi repiä sinua irti oravanpyörästäsi.
Nyky ihminen on kasvatettu tukahduttamaan oma sisimpänsä ja vaaditaan sopeutumaan enemmän tai vähemmän kulloinkin vallitseviin olosuhteisiin
Kun alamme heräämään kaksinaisuuden maailmasta, jossa on olemassa vain hyvää tai pahaa, mustaa tai valkoista, köyhyyttä tai rikkautta alamme nähdä maailman uudesta perspektiivistä. Havahdumme siihen, ettei kaikki olekkaan ehkä ihan sitä mitä meille on kerrottu ja opetettu elämästä. Pysähdymme pohtimaan sekä tonkimaan totuutta asioiden suhteen. Tiedon janomme on alkanut. Tämä pysähdys itsemme äärelle on hyvin merkityksellinen meille. Koko elämäämme ravistellaan ja aikojen alusta luotu keinotekoinen identiteettimme alkaa murentumaan pala palalta. Autopilottimme, joka on ohjaillut alkuajan elämäämme alkaa saada virhesignaaleja ja alamme havahtua unen kaltaisesta tilasta irti. Verho silmiemme edestä alkaa raottua ja päätämme olla luottamatta enää pelkkään automaattiohjaukseen. Vaihe kerrallaan päästämme viimein kokonaan irti autopilotin ohjauksesta.
Osana heräämisen ja henkisyyden prosessia on hyvin tärkeää oppia erottamaan uusi maailmankuva siitä mitä meille on alunperin opetettu
Heräämisen prosessissa on merkityksellistä alkaa kyseenalaistamaan asioita ympärillään ja sitä kautta löytää vähitellen oma näkemys ja oma perimmäinen totuus elämälle ja asioille. Tämä vaihe saattaa kestää pitkän aikaa, sillä kaksinaisuudessa elämisen harhat ovat juurtuneet meihin syvälle. Meille on syötetty tietynlaista manipuloitua mielikuvaa elämästä aina lapsuudesta kohti aikuisuutta ja aina siihen pisteeseen saakka, jolloin alamme heräämään. Vain harvat ovat nähneet tuon manipulaation keskellä sen totuuden, joka tulee omasta alkulähteestämme, tietoisuudesta ja pyyteettömästä rakkaudesta.
Alkusysäyksen jälkeen saatammekin jäädä kiinni tuohon tonkimisen energiaan; viha ja ärsytys ottaa meistä helposti vallan ja nousemme kapinaan ihmiskunnan nimissä. Haluamme koko maailman saavan tietää oman totuutemme! Siis kenen totuuden? Sinunko, jonka olet nyt kaksinaisuuden verhon hälvetessä ymmärtänyt manipulaation merkityksen oman elämän kokemuksesi kautta? Vai totuuden, joka kumpuaa ykseydestä ja tietoisuudesta?
Olemmeko vielä tässä kohtaa oikeasti heränneet?
Emme ole täydellisesti vielä heränneet. Olemme havahtuneet ja etsimme ihmisiä ympärillemme kannattelemaan omaa totuuttamme, koska erillisyyden harha ohjaa meitä edelleen. Sisällämme on pelko siitä, että mitä jos totuutemme ei tulekaan kuulluksi. Pelko siitä, että maailmakuvamme tuhoutuisi, jos kaikki eivät nyt samalla hetkellä herää ja nouse barrikaadeille kuten olemme itse tehneet. Voimmeko saavuttaa pyyteettömän rakkauden sotaisin keinoin vai toisiko siihen ihan joku muu lähestymistapa?
Olen tätä aihetta pohtinut viime vuosina hyvinkin paljon, kun erilaiset mielenosoitukset ovat olleet suuri puheenaihe heränneiden joukossa. Minä en ole kukaan sanomaan onko tuo toiminta oikein tai väärin, mutta kyseenalaistan niiden intention. Ohjaako niitä todellisuudessa pelko vai rakkaus? Miksi vaadimme muita heräämään, vaikka omakin polkumme on vielä kesken?
Heräämisen jälkeen barrikadeille nousu on usein seurausta oman totuutemme löytämisestä
Herättyämme haluamme kuuluttaa ympärillemme omaa heräämistämme ja se on tietenkin inhimillistä. Oman totuuden löytyminen asioihin on hyvin tärkeää, mutta aina äänessä oleminen on tarpeetonta. Heräämisen hurmoksessa harvoin osaamme vielä olla hiljaa ja kuunnella, kun meille on tullut kiire saada kaikki muutkin ymmärtämään. Tässä kohtaa on saattanut alitajunnassa herätä oivallus siitä, että ympäristöni tulee pian muuttumaan, jos nämä ympärilläni olevat ihmiset eivät herää samanlaiseen maailmankuvaan.
Tätä tapahtumaa ohjaa todellisuudessa menettämisen pelko, joka harvoilla tässä kohtaa on tietoisen mielen puolella oleva tapahtuma ja juuri siksi se saa meidät vaatimaan ympäristöltämme samaa heräämistä mitä itse koemme.
Seuraava vaihe tuo mukanaan ymmärryksen
Tätä vaihetta voisin kutsua rakastumiseksi. Tämän vaiheen olisi tarkoitus auttaa meitä löytämään rakkaus itseämme kohtaan, kaiken hyvän ja pahan välille. Rakkauden kautta anteeksi anto muille sekä itselle. Monesti tämä hurmoksen vaihe johtaa yliymmärtämiseen. Siihen, että jäämme sietämään jotain sellaista mikä olisi aika vapauttaa itsensä rakastamisen avulla ja antaa kasvun mahdollisuus myös toisille ihmisille. Tämä hurmosvaihe saa myös aikaan niinsanotun toksisen positiivisuuden piirteet, jossa unohdamme elävämme ihmiskokemusta sen kaikissa muodoissa.
Ihmisyyteen kuuluu tunteiden kaikki kirjo, emmekä voi ylittää tai hypätä kokemuksissa ääripäästä ääripäähän. Toki voimme sitä yrittää, mutta sellainen matkan teko ei kanna. Matka mielestä sydämeen kulkee monien eri vaiheiden läpi. Koemme vihaa ja ärtymystä, surua sekä häpeää ja kaiken sen alta löydämme eheyttävän rakkauden. Ilman noita välivaiheita kuljemme kuin laput silmillä toksisessa positiivisuudessa, joka estää todellisen eteenpäin kulkemisen. Tämän vaiheen jälkeen siirrymme vaiheeseen, jota minä kutsun tietoisuuden ja kasvun poluksi. Jos olet jäänyt kiinni kahteen edelliseen vaiheeseen, niin tietoisuutesi ykseydestä ei tule kehittymään. Jäät elämään harhoissa, joita matkallemme on annettu ja valaistumisen polku pysähtyy.
Itsensä rakastaminen avaa oven seuraavaan vaiheeseen
Tässä vaiheessa alamme käsittelemään omia oppiläksyjämme, pelkojamme, asetamme rajoja ja alamme tiedostamaan erilaisia tarpeitamme. Tämä vaihe on syvä sukellus itseemme ja omien haavojemme sekä keskeneräisyytemme äärelle. Monella matkan teko tyssää helposti tähän, sillä tämä vaihe on kivulias. Mitkään vastaukset eivät enää löydy itsemme ulkopuolelta ja näin ollen emme voi jatkaa vanhassa maailmankuvassa elämistä, kun tulemme tietoisemmaksi itsestämme.
Tähän matkaan kuuluu sukulinjoihin katsominen, oma äiti/isä suhteen eheyttäminen, omat parisuhteet, suhde lapsiin ja työhön. Mitä syvemmälle uskallamme katsoa itseämme, sitä enemmän kaikki ennen meille nautintoa tai turvaa tuoneet asiat alkavat menettää merkitystään. Olemme totuuden ja ykseyden kynnyksellä. Tätä vaihetta matkasta voisi kutsua valaistumisen tai vihkimyksen matkaksi.
Tässä vaiheessa matkamme voisi kuvata chakrojemme kautta
Chakrat liittyvät käsitykseen kehon energiajärjestämästä. Joka koostuu fyysisestä kehosta, energiakehosta, chakroista eli energiakeskuksista sekä energiakanavista. Chakrojen tehtävänä on toimia energian vastaanottajina, muuntajina ja jakajina. Ne vastaanottavat energiaa joko suoraan itse tai energiakanavien kautta ihmisen energiakehosta, ympäristöstä, maailmankaikkeudesta ja alkulähteestä.
Kun synnymme, alkaa chakramme kehittyä ensimmäisten seitsemän ikävuoden aikana Olemme tuolloin täysin auki ja kaikille vaikutteille alttiina. Chakramme kehittyvät ympäristömme mukaan ja tallettavat niihin kaikki oppiläksymme mitä ympäristö on meille tullut tänne opettamaan. Sen vuoksi olemme syntyneet juuri sinne, minne on kuulunutkin. Juuri siihen perheeseen, jonka olemme itse valinneet. Me olemme valinneet omat oppiläksymme, haasteemme sekä koettelemuksemme, jotta voisimme kasvaa sielun tasolla. Olemme hakemassa juuri niitä kokemuksia mitä vailla olemme olleetkin.
Kruunuchakra avaa oven näkymättömään totuuteen
Otsachakra herättää intuition sekä raottaa kaksinaisuuden verhoa. Kurkkuchakra ohjaa meitä oman totuuden äärelle. Sydänchakra avaa oven itsensä rakastamiselle. Solar pleksus näyttää meille pelkomme sekä oppiläksymme. Sakraali ohjaa luomaan rajoja ja käsittelemään haavoittuvuuttamme. Juurichakra opastaa löytämään todellisen turvan kaiken näennäisyyden ja illuusion seasta. Kuljemme niin sanotusti chakroissa ensin pitkän matkan alhaalta ylös. Uinumme ja suoritamme elämää, saamme kokemuksia, joita voimme sitten jonain päivänä lähetä purkamaan pala kerrallaan. Meidän on myös syytä muistaa, että jokaista kokemusta meillä värittää menneiden elämien tunteet kehossamme. Kaikki ei suinkaan ole tullut vain tästä elämästä, vaan kannamme mukanamme tunteita sekä tietoisuutta kaukaa ”menneisyydestämme”. Yksikään ihminen ei ole meille vieras. Kohtaamme täsmälleen samat sielut kerta toisensa jälkeen ja sen vuoksi rakastumisen vaiheessa saatammekin alkaa rakastua ihmisiin, jotka heräämisen jälkeen tulevat elämäämme. Heidän energiansa on tuttu ja saatamme erehtyä luulemaan tämän tuttuuden tarkoittavan rakastumista tai romantisoitua kaksoisliekki suhdetta. Olemme nyt avautuneet tietoisuudelle, jota kannamme kehossamme ja tuo tuttuuden tunne on merkki siitä, että välillänne on mittava määrä yhteisiä kokemuksia, positiivisella tai negatiivisella energia varauksella.
Heräämisen jälkeen, lähdemme kulkemaan chakralinjaa takaisin alaspäin
Purkaen kaikkea tämän elämän ja menneiden elämien vyyhtiä. Tarkoituksena saavuttaa vapaus, riittävä tietoisuus, ykseys ja kokea taivas maanpäällä. Jotkut meistä kutsuvat tuota matkaa kotiin paluuksi, tieksi mielestä sydämeen, rakkauteen ja ykseyteen löytämiseksi.
Heräämisen ja tietoisuuden nousun tarkoitus on nostaa maan värähtelyä niin paljon, että voimme kutsua prosessia ”ylösnousemukseksi”. Siirrymme niin sanotusti uuteen aikaan, uuteen elämään. Monet ovat tästä varmasti jo kuulleetkin, mutta harva on ymmärtänyt tapahtuman todellista merkitystä.
Matka valaistumiseen kulkee jokaisen meidän oman polkumme kautta. Löydettyämme ulos harhojen maailmasta oivallamme, että tärkein työ mitä voimme tehdä on työ itsemme kanssa. Sillä tavoin nostamme omaa värähtelyämme, joka pakottaa ympäristömme myös muuttumaan. Emme voi kuitenkaan pakottaa kenenkään suuntaa tai eteenpäin kulkemista. Joskus energia muutos pakottaa osan ihmisistä poistumaan elämästämme, koska he eivät kykene elämään tuon energia muutoksen lähellä. Sitä on myös vapaus, heilläkin on vapaus valita. He ovat syntyneet tänne saamaan oman kokemuksensa sekä kulkemaan omat oppiläksynsä läpi. Me emme saa jäädä kiinni tarpeeseemme yrittää pakottaa muita heräämään, vaan meidän tulee sitoutua itseemme ja sitä kautta ihmiskunnan ylösnousemuksen prosessiin.
Hahmotatko missä kohtaa tietoisuuden matkaa sinä olet menossa?
Ole rohkea ja jatka vain kulkuasi, älä takerru sen eri vaiheisiin ja anna minkään sokaista sinua omalla matkallasi. Valosi tulee olemaan kirkkaampi päivä päivältä ja elämäsi muuttuu takuu varmasti. Vastuu valaistumisesta on meillä jokaisella ja se on kirjoitettu sielunsuunnitelmaamme. Luota siis omaan prosessiisi ja siihen, että olet oikeassa paikassa ja aina oikeaan aikaan.
Iloa, Valoa ja Rakkautta
Irene Länkinen
Liity postituslistalleni!